Tallinnan turistit eivät enää löydä merkittävästi halvempia hintoja verrattuna Suomeen, etenkään kosmetiikan osalta. Vaikka joidenkin elintarvikkeiden ja alkoholien hinnat ovat vaihdelleet, yleisesti mielikuva Tallinnasta edullisena matkakohteena on hiipumassa. Viron elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet yli 10 % vuosittain Euroopan komission mukaan, ja alkoholiveroa on määrä korottaa edelleen. Ilta-Sanomien hintavertailu osoittaa vaihtelevia tuloksia alkoholille ja elintarvikkeille; jotkin tuotteet ovat halventuneet (kuten J.P. Chenet -viini, tosin kokomuutoksen vuoksi) ja toiset kallistuneet (kuten Saku-olut). Erityisesti kosmetiikka on nyt usein Virossa kalliimpaa kuin Suomessa. Vaikka jotkut turistit kokevat Tallinnan edelleen hieman edullisemmaksi, merkittävää hintaeroa ei enää ole itsestäänselvyys.

Tallinnan hinnat eivät enää houkuttele: Mitä turistit ja paikalliset maksavat

Euroopan komissio ennustaa, että ruuan hinta Virossa nousee yli 10 prosenttia vuoteen 2026 mennessä verrattuna edellisvuoteen. Ennuste koskee prosessoimatonta ruokaa.

Euroopan parlamentti on hyväksynyt kauppasopimuksen Yhdysvaltain kanssa. EU poistaa tuontitullit yhdysvaltalaisilta teollisuustuotteilta, ja useimmista Yhdysvaltoihin vietävistä tuotteista maksetaan 15 prosentin tullimaksu. Sopimuksesta neuvottelivat Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen. Neuvoston on vielä virallisesti hyväksyttävä teksti.

EU-parlamentti hyväksyi kauppasopimuksen Yhdysvaltain kanssa

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen neuvotteli sopimuksen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa.

Euroopan komissio on julkistanut vuoden 2026 työohjelmansa, jolla pyritään rakentamaan suvereenimpaa ja riippumattomampaa Eurooppaa. Työohjelma keskittyy nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, kuten EU:n turvallisuuteen ja demokratiaan kohdistuviin uhkiin, konflikteihin ja geopoliittisiin jännitteisiin, EU:n talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuviin riskeihin sekä ilmastonmuutoksen kiihtymiseen. Komissio jatkaa byrokratian karsimista, mistä hyötyvät niin ihmiset, yritykset kuin hallintokin. Vuonna 2026 monissa ensi vuoden työohjelman aloitteissa keskitytään EU:n lainsäädännön yksinkertaistamiseen ja kustannusten vähentämiseen.

Komissio on julkistanut vuoden 2026 työohjelmansa

Euroopan komissio julkaisi vuoden 2026 työohjelmansa, jonka tavoitteena on rakentaa suvereenimpaa ja riippumattomampaa Eurooppaa.

Komissio esitteli autoteollisuutta koskevan paketin, jolla tuetaan alan siirtymistä puhtaaseen liikkuvuuteen. Se sisältää kunnianhimoisen mutta käytännönläheisen etenemissuunnitelman, jonka tavoitteena on ilmastoneutraalius ja strateginen riippumattomuus vuoteen 2050 mennessä. Valmistajille on luvassa myös enemmän joustoa. Paketilla myös yksinkertaistetaan sääntöjä, mikä on ollut EU:n teollisuuden toive. Paketissa käsitellään autoteollisuuden siirtymävaihetta sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Tarjonnan osalta siinä esitetään henkilö- ja pakettiautojen nykyisten hiilidioksidipäästönormien tarkistamista sekä kohdennettua muutosta raskaiden ajoneuvojen vastaaviin normeihin. Kysynnän osalta siinä ehdotetaan yritysten ajoneuvokantojen hiilestä irtautumista edistävää aloitetta, joka sisältää päästöttömiä ja vähäpäästöisiä autoja koskevat sitovat kansalliset tavoitteet.

Komission visio: puhdas ja kilpailukykyinen Euroopan autoteollisuus

Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa, tarjoaa tietoa tiedotusvälineille ja kansalaisille, toimii EU-komission edustajana Suomessa ja raportoi poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.

Euroopan komission kevään 2026 talousennusteen mukaan taloudellinen toimeliaisuus EU-maissa heikkenee Lähi-idän konfliktin vuoksi. Energian hintojen nousu kiihdyttää inflaatiota, ja BKT:n kasvun ennusteita on tarkistettu alaspäin vuodelle 2026. Suomessa on kuitenkin havaittavissa merkkejä talouden piristymisestä, ja BKT:n odotetaan kasvavan vuosina 2026 ja 2027. Euroalueen inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin, kun taas työttömyyden odotetaan vakiintuvan. Julkisen talouden alijäämien odotetaan kasvavan ja velkasuhteiden nousevan. Lähi-idän konflikti aiheuttaa suurta epävarmuutta, ja mahdolliset tarjontahäiriöt heikentävät talouden näkymiä entisestään.

Kevään 2026 talousennuste: kasvu hidastuu ja energiasokki nopeuttaa inflaatiota EU-tasolla

Euroopan komission Suomen-edustusto mainitaan tiedottavan Euroopan unionin toiminnasta ja päätöksistä Suomessa sekä raportoivan poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.

Euroopan komissio on esitellyt AccelerateEU-strategian, jonka tavoitteena on auttaa eurooppalaisia kotitalouksia ja teollisuutta selviytymään energiakriisistä ja nopeuttaa siirtymistä energiaomavaraisuuteen. Strategia sisältää lyhyen aikavälin toimia, kuten kaasun varastoinnin ja öljyvarastojen vapauttamisen koordinointia, polttoaineiden seurantakeskuksen perustamisen sekä kohdennettua tulotukea ja valtiontukea. Lisäksi se sisältää pitkän aikavälin rakenteellisia toimia, kuten siirtymisen nopeuttamista puhtaaseen energiaan, sähköistämisen edistämistä, verkkoinfrastruktuurin parantamista ja investointien kannustamista puhtaan energiateknologiaan. Komission tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista, parantaa Euroopan kriisinkestävyyttä ja saavuttaa energiaomavaraisuus.

Komissio suojaa eurooppalaisia fossiilisen energian kriisiltä ja nopeuttaa siirtymistä puhtaaseen, EU:ssa tuotettuun energiaan

Euroopan komissio on hyväksynyt lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman tukeakseen viljelijöitä, joita lannoitteiden nousevat hinnat ja tarjonnan vähyys vaikeuttavat. Sen tavoitteena on vahvistaa EU:n omaa tuotantoa, vähentää tuontiriippuvuutta, varmistaa elintarviketurva ja edistää ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Suunnitelma sisältää välittömiä tukitoimia viljelijöille, pitkän aikavälin toimia Euroopan lannoitetuotannon vahvistamiseksi, toimitushäiriöiden sietokyvyn parantamiseksi ja siirtymisen nopeuttamiseksi biopohjaisiin, vähähiilisiin ja kiertotalouteen perustuviin lannoitteisiin. Komissio myöntää kohdennettua tukea EU:n maatalouspolitiikan kautta, tutkii EU:n talousarviovarojen käyttöä maatalousvarauksen vahvistamiseen ja ehdottaa lainsäädäntöpakettia, jonka avulla jäsenvaltiot voivat hyödyntää yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) strategiasuunnitelmiaan. Komissio tukee myös EU:n lannoiteteollisuutta, kannustaa käyttämään eurooppalaisia vaihtoehtoja, kuten orgaanisia ja biopohjaisia lannoitteita, ja tutkii vaihtoehtoja, joilla päästökauppajärjestelmän mukainen lannoiteteollisuuden lisäjousto sidotaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitteisiin. Komissio myös tehostaa markkinoiden seurantaa ja ennakkovaroitusvalmiuksia sekä ehdottaa kehystä, jolla varmistetaan ajantasaisen lannoitetiedon saatavuus EU:ssa.

Komission suunnitelmalla turvataan lannoitteiden tarjonta ja ruokaturva Euroopassa

Euroopan komissio hyväksyi lannoitteita koskevan toimintasuunnitelman tukeakseen viljelijöitä, joita lannoitteiden hintojen nousu ja tarjonnan vähyys vaikeuttavat, vahvistaakseen EU:n omaa tuotantoa, vähentääkseen riippuvuutta tuonnista, varmistaakseen ruokaturvan, vahvistaakseen Euroopan strategista riippumattomuutta sekä edistääkseen EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteita.

Euroopan komissio on esitellyt kaksi strategiaa, joilla edistetään tekoälyn käyttöönottoa keskeisillä teollisuudenaloilla ja tehdään Euroopasta tekoälyyn perustuvan tieteen edelläkävijä. Tekoälyn soveltamisstrategia nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa strategisesti tärkeillä teollisuudenaloilla ja julkisella sektorilla, mukaan lukien terveydenhuolto, energia, liikenne, valmistus ja puolustus. Tekoäly tieteessä -strategian tavoitteena on tehdä EU:sta tekoälyvetoisen tieteellisen innovoinnin keskus, jossa uusi eurooppalainen virtuaali-instituutti RAISE koordinoi tekoälyresursseja. Komissio kohdentaa noin miljardi euroa tekoälyn käyttöönoton vauhdittamiseen ja käynnistää Apply AI Alliance -foorumin toimien koordinoimiseksi.

Komissio nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa teollisuudessa ja tieteessä uusilla strategioilla

Euroopan komissio on esitellyt kaksi strategiaa, joiden tavoitteena on edistää tekoälyn käyttöönottoa keskeisillä teollisuudenaloilla ja tehdä Euroopasta tekoälyyn perustuvan tieteen edelläkävijä.

Euroopan komissio on esitellyt eurooppalaisen demokratian kilven, joka sisältää konkreettisia toimenpiteitä vahvojen ja selviytymiskykyisten demokratioiden suojelemiseksi ja edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. Se keskittyy tiedonmanipuloinnin ja disinformaation torjuntaan, vahvempiin instituutioihin, oikeudenmukaisiin ja vapaisiin vaaleihin, vapaaseen ja riippumattomaan mediaan sekä yhteiskunnallisen resilienssin ja kansalaisosallistumisen parantamiseen. Uusi demokratioiden selviytymiskyvyn eurooppalainen keskus perustetaan asiantuntemuksen ja resurssien kokoamiseksi. EU:n kansalaisyhteiskuntastrategian tavoitteena on tehostaa yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa, tukea ja suojella kansalaisyhteiskunnan organisaatioita sekä edistää kestävää ja läpinäkyvää rahoitusta.

Eurooppalainen demokratian kilpi ja EU:n kansalaisyhteiskuntastrategia vahvistavat demokratioiden resilienssiä

Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa, tarjoaa tietoa suomalaisille tiedotusvälineille ja kansalaisille, toimii EU-komission edustajana Suomessa ja raportoi komissiolle Suomen poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista.

Euroopan komissio ja EU:n ulkoasiainedustaja ovat esittäneet yhteisen tiedonannon taloudellisen turvallisuuden vahvistamisesta. Tiedonannossa luetellaan konkreettisia toimia, joilla EU:ta voidaan vahvistaa ja sen resilienssiä kasvattaa maailmantilanteessa, jossa unioniin kohdistuu yhä vakavampia ulkoisia taloudellisia uhkia. Samalla on kuitenkin tärkeää pysyä avoimena sekä panostaa kansainväliseen kauppaan ja investointeihin. Tiedonannossa esitetään, miten EU tehostaa riskienhallintaa hyödyntämällä kaikkia saatavilla olevia välineitä. Komissio on arvioinut riskejä jäsenmaiden kanssa ja yksilöinyt sen pohjalta kuusi ensisijaista toimea: strategisten riippuvuuksien vähentäminen, turvallisten investointien houkutteleminen EU:hun, elinvoimaisen puolustus- ja avaruusteollisuuden tukeminen, EU:n johtoaseman varmistaminen kriittisissä teknologioissa, arkaluonteisten tietojen suojaaminen ja Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojeleminen. EU kehittää myös uusia välineitä puutteiden korjaamiseksi EU:n taloudellisessa turvallisuudessa.

Komissio vahvistaa Euroopan taloudellista turvallisuutta uudella strategisella toimintamallilla

Euroopan komissio esitteli tiedonannon taloudellisen turvallisuuden vahvistamisesta ja konkreettisia toimia EU:n selviytymiskyvyn parantamiseksi ulkoisia taloudellisia uhkia vastaan.

Euroopan komissio hyväksyi vuotuisen laajentumispaketin, jossa arvioidaan laajentumiskumppaneiden edistymistä EU-jäsenyyden valmistelussa. Paketti korostaa laajentumisen olevan EU:n tärkeä prioriteetti, ja ehdokasmaat ovat edistyneet liittymisessä. Liittyminen riippuu kunkin maan ansioista, ja Montenegro, Albania, Ukraina, Moldova, Serbia, Pohjois-Makedonia, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Turkki ja Georgia etenevät omaan tahtiinsa. Aikataulu riippuu uudistuksista demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien alalla. Paketti sisältää suosituksia näiden uudistusten priorisoinnista. Komissio tukee näitä uudistuksia ja pyrkii asteittaiseen yhdentymiseen sisämarkkinoille ennen jäsenyyttä. Komissio julkaisee pian tiedonannon liittymistä edeltävistä uudistuksista ja politiikan uudelleentarkasteluista.

Vuoden 2025 laajentumispaketti: tärkeät kumppanit ovat edistyneet EU-jäsenyyden valmistelussa

Euroopan komissio hyväksyi vuotuisen laajentumispaketin, jossa arvioidaan laajentumiskumppaneiden edistymistä EU-jäsenyyden valmistelussa.

Euroopan komissio on ehdottanut digiverkkosäädöstä, jolla nykyaikaistetaan ja yhdenmukaistetaan EU:n sääntöjä tietoliikenneverkoille ja kannustetaan investointeja kehittyneisiin kuitu- ja matkaviestinverkkoihin. Sen tavoitteena on luoda toimivat EU:n sisämarkkinat yhdenmukaistamalla sääntöjä, helpottamalla rajat ylittävää liiketoimintaa ja edistämällä innovointia. Säädös sisältää toimenpiteitä, joilla yksinkertaistetaan palvelujen tarjoamista kaikkialla EU:ssa, kannustetaan Euroopan laajuisia satelliittiviestintäpalveluja, lisätään johdonmukaisuutta kansallisissa taajuuslupien sääntelyissä, varmistetaan taajuuksien täysimääräinen käyttö ja otetaan käyttöön vapaaehtoinen yhteistyömekanismi digitaalisten yhteyksien tarjoajien välillä. Se myös velvoittaa EU-maat laatimaan kansalliset siirtymäsuunnitelmat kupariverkkojen käytöstä poistamiseksi kehittyneempien verkkojen hyväksi vuosina 2030–2035, varmistaen samalla kuluttajien tietoisuuden ja palveluiden jatkuvuuden. Säädöksen tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa, lisätä verkon turvallisuutta ja häiriönsietokykyä.

EU:n digiverkkosäädös tehostaa yhteisiä digin sisämarkkinoita

Euroopan komissio ehdotti digiverkkosäädöstä, jolla nykyaikaistetaan ja yhdenmukaistetaan EU:n sääntöjä tietoliikenneverkoille.

Euroopan komissio esittelee uuden 115 miljoonan euron rahoitusvälineen nimeltä AGILE, jonka avulla pyritään nopeuttamaan murroksellisen puolustusteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa. Pilottiohjelman tavoitteena on nopeuttaa puolustusalan innovaatioiden kehitystä, testausta ja markkinoille saattamista, erityisesti tekoälyyn, kvantti- tai drooniteknologiaan perustuvien innovaatioiden osalta. Tukea kohdennetaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille, mukaan lukien startup- ja scale-up-yritykset. Ohjelma tarjoaa nopeampaa ja joustavampaa rahoitusta yksittäisille yrityksille, tavoitteena ennätyksellisen nopea, neljän kuukauden hyväksymisprosessi ja teknologioiden käyttöönotto 1–3 vuoden kuluessa. AGILE rahoittaa 20–30 hanketta, kattaen jopa 100 % tukikelpoisista kustannuksista, ja tukee sekä murroksellisten puolustustuotteiden tehtävälähtöistä kehittämistä että puolustusratkaisujen nopeaa markkinoille tuomista. Välineen odotetaan olevan toiminnassa vuoden 2027 alussa.

AGILE – pilottiohjelmasta 115 miljoonaa euroa puolustusalan startup-yrityksille ja teknologiakehittäjille ennätysnopeasti

Euroopan komissio esittelee uuden 115 miljoonan euron rahoitusvälineen nimeltä AGILE nopeuttaakseen murroksellisen puolustusteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa.

Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF), joka on keskeinen osa Euroopan elpymissuunnitelmaa Next Generation EU, päättyy vuonna 2026. Euroopan komission neljäs vuosikertomus osoittaa, että RRF vauhdittaa edelleen myönteisiä uudistuksia ja investointeja ympäri EU:ta. Välineestä on tähän mennessä maksettu jäsenmaille 367 miljardia euroa, mikä tukee taloudellista ja sosiaalista palautumista sekä vihreää ja digitaalista siirtymää. RRF on lisännyt julkisia investointeja EU:ssa, ja investointien odotetaan nousevan 3,8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2025, kun vastaava luku oli 3,2 prosenttia vuonna 2019. Suomessa RRF on rahoittanut puhtaan siirtymän investointeja, tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita, digitalisaatiota ja datataloutta, työllisyyttä ja osaamista sekä sosiaali- ja terveyspalveluja. Väline on vaikuttanut myönteisesti tuotantoon ja työllisyyteen kaikissa jäsenmaissa, ja sillä on rajat ylittäviä heijastusvaikutuksia. Jäsenvaltioiden on saatettava kaikki uudistukset ja investoinnit päätökseen 31. elokuuta 2026 mennessä, ja komissio suorittaa viimeiset maksut 31. joulukuuta 2026 mennessä.

Elpymis- ja palautumistukiväline luo kestävää kasvua kaikkialla EU:ssa

Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa, tarjoaa tietoa suomalaisille tiedotusvälineille ja kansalaisille, toimii EU-komission edustajana Suomessa ja raportoi poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa.

Euroopan komissio ja korkea edustaja ovat ehdottaneet uutta tiekarttaa Euroopan sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi, nimeltä 'Rauhan puolesta – puolustusvalmiuden tiekartta 2030'. Se sisältää neljä lippulaivahanketta: eurooppalainen droonipuolustusaloite, Eastern Flank Watch -aloite, eurooppalainen ilmapuolustuskilpi ja eurooppalainen avaruuspuolustuskilpi. Tiekartassa asetetaan selkeät tavoitteet ja välitavoitteet voimavarapuutteiden korjaamiseksi, puolustusinvestointien nopeuttamiseksi ja täyden puolustusvalmiuden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Siinä kehotetaan myös muodostamaan suorituskykykoalitioita yhdeksällä keskeisellä alalla, mukaan lukien ilma- ja ohjuspuolustus, strategiset mahdollistajat, sotilaallinen liikkuvuus ja kyberturvallisuus. Tavoitteena on luoda vahva, häiriönsietokykyinen ja teknologisesti innovatiivinen EU:n puolustusteollinen perusta, lisätä puolustusinvestointeja ja perustaa EU:n laajuinen sotilaallisen liikkuvuuden alue vuoteen 2027 mennessä.

Komissio ja korkea edustaja esittävät uuden puolustustiekartan Euroopan sotilaallisten suorituskykyjen vahvistamiseksi

Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa, tarjoaa tietoa suomalaisille tiedotusvälineille ja kansalaisille, toimii EU-komission edustajana Suomessa ja raportoi poliittisista, taloudellisista ja yhteiskunnallisista kehityskuluista Suomessa komissiolle.

Euroopan komission uudella verkkokiusaamisen vastaisella toimintasuunnitelmalla pyritään suojelemaan lasten ja nuorten mielenterveyttä verkossa. Suunnitelmassa esitetään koko EU:n kattavaa sovellusta, jonka kautta nettikiusaamisen uhrit voivat hankkia helposti apua. Lisäksi suunnitelmalla koordinoidaan haitallisen verkkokäyttäytymisen torjuntakeinoja EU-maissa sekä ehkäistään verkkokiusaamista parempien ja turvallisempien digitaalisten käytäntöjen avulla. Yksi toimintasuunnitelman keskeisistä osista onkin helppokäyttöinen ja saavutettava sovellus, jonka kautta verkkokiusaamisesta voi ilmoittaa oman maan auttavalle puhelinpalvelulle. Komissio laatii sovelluksesta mallin, jota jäsenmaat voivat muokata, kääntää omalle kielelleen ja yhdistää tarvittaviin kansallisiin palveluihin.

Komissiolta uusia keinoja nuorten nettikiusaamisen torjumiseksi

Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa sekä toimii EU-komission edustajana Suomessa.

Euroopan komission uuden digitaalipaketin myötä eurooppalaiset yritykset voivat kasvattaa toimintaansa ja pysyä teknologian kehityksen eturintamassa. Samalla paketilla varmistetaan, että perusoikeudet, tietosuoja, turvallisuus ja oikeudenmukaisuus turvataan Euroopassa jatkossakin. Paketti rakentuu digialan koontiasetuksen ympärille. Asetuksella yksinkertaistetaan tekoälyä, kyberturvallisuutta ja dataa koskevia sääntöjä. Lisäksi pakettiin kuuluu dataunionistrategia, jolla pyritään saamaan laadukasta dataa tekoälyn käyttöön, sekä eurooppalaiset yrityslompakot. Yrityslompakko on yrityksen EU:n laajuinen digitaalinen identiteetti, joka helpottaa paperityötä ja liiketoiminnan harjoittamista EU-maissa. Yksinkertaistamistoimien arvioidaan vähentävän hallinnollisia kustannuksia jopa viisi miljardia euroa vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi eurooppalaiset yrityslompakot voivat tuoda yrityksille 150 miljardin euron vuotuiset säästöt.

Yksinkertaisempi EU:n digisääntely ja digitaaliset lompakot tuovat yrityksille miljardisäästöt ja edistävät innovointia

Euroopan komission uusi digitaalipaketti pyrkii yksinkertaistamaan EU:n digitaalisia säännöksiä ja edistämään innovointia, mikä voi säästää yrityksiltä miljardeja euroja.

Nelli Peisanen Tampereen yhteiskoulun lukiosta on tämänvuotisen *Juvenes Translatores* -kilpailun Suomen-voittaja. Tämä lukiolaisille tarkoitettu EU:n käännöskilpailu järjestetään joka vuosi, ja voittajia valitaan yksi kustakin EU-maasta. Viime vuoden marraskuussa 3 004 nuorta eri EU-maista testasi käännöstaitojaan EU:n *Juvenes Translatores* -kilpailussa. Tehtävänä oli kääntää teksti minkä tahansa kahden EU:n virallisen kielen välillä. Euroopan komission kääntäjät valitsivat kustakin EU-maasta parhaan käännöksen. Voittajat pääsevät maaliskuussa Brysseliin palkintomatkalle, jonka aikana he pääsevät tutustumaan toisiinsa ja EU:n toimintaan. Nelli Peisanen käänsi kilpailussa tekstin ruotsista suomeen. Lisäksi kuusi muuta kilpailijaa Suomesta saivat kunniamainintoja käännöksistään.

Kielet yhdistävät Eurooppaa – EU:n nuorten kääntäjien kilpailun voiton Suomessa vei Nelli Peisanen Tampereelta

Euroopan komission Suomen-edustusto tiedottaa Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista Suomessa.

Euroopan komissio on hyväksynyt kaksi uutta strategiaa: EU:n merenkulun teollisuusstrategian ja satamastrategian. Strategioilla edistetään koko EU:n meriklusterin kilpailukykyä, kestävyyttä, hiilestä irtautumista, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä. Pääpaino on satamissa, merenkulussa ja laivanrakennuksessa. EU:n merenkulun teollisuusstrategialla vahvistetaan Euroopan johtoasemaa merenkulussa. EU:n satamastrategialla varmistetaan satamien kilpailukyky, kestävyys ja turvallisuus. Satamat ovat Euroopan talouden selkäranka: noin 74 prosenttia ulkomaankaupasta hyödyntää satamia. Komissio edistää unionin satamien innovointia, digitalisointia ja integrointia muuhun liikenneinfrastruktuuriin. Lisäksi se laatii ohjeistusta EU:n satamien ulkomaisesta omistuksesta sekä EU:n rahoituksesta ja investoinneista EU:n ulkopuolisten maiden satamiin.

Merenkulun teollisuusstrategia ja satamastrategia parantavat merenkulun kilpailukykyä EU:ssa

Euroopan komissio on hyväksynyt lainsäädäntöehdotuksen, jolla lisätään vähähiilisten, Euroopassa valmistettujen teknologioiden ja tuotteiden kysyntää. Teollisuuden vauhdittamissäädöksellä piristetään valmistusteollisuutta, kasvatetaan yrityksiä ja luodaan työpaikkoja EU:hun sekä tuetaan puhtaampien tulevaisuuden teknologioiden käyttöönottoa teollisuudessa. Säädös sisältää EU:ssa valmistettuja ja/tai vähähiilisiä tuotteita koskevia vaatimuksia julkisissa hankinnoissa ja julkisissa tukijärjestelmissä, ja se keskittyy strategisiin aloihin, kuten teräkseen, sementtiin, alumiiniin, autoihin ja nettonollateknologioihin. Sen tavoitteena on myös lisätä arvonmuodostusta EU:ssa ja vahvistaa EU:n teollista perustaa sekä varmistaa, että ulkomaiset suorat sijoitukset tuovat lisäarvoa EU:lle.

Teollisuuden vauhdittamissäädös vahvistaa teollisuutta ja luo työpaikkoja Eurooppaan

Euroopan komissio on hyväksynyt lainsäädäntöehdotuksen, jolla lisätään vähähiilisten, Euroopassa valmistettujen teknologioiden ja tuotteiden kysyntää.

Euroopan komissio on esitellyt kattavan toimenpidepaketin EU:n rahoituspalvelujen sisämarkkinoita koskien, jonka tavoitteena on poistaa esteitä ja hyödyntää markkinoiden koko potentiaali. Paketti on keskeinen osa maaliskuussa 2025 julkaistua säästö- ja investointiunionistrategiaa, jolla pyritään lisäämään rahoitusjärjestelmän yhdentymistä sekä parantamaan sen tehokkuutta ja kilpailukykyä. Paketilla pyritään poistamaan yhdentymisen esteitä kaupankäynnissä, kaupan jälkeisessä toiminnassa ja omaisuudenhoidossa, mikä helpottaa markkinatoimijoiden toimintaa saumattomasti koko EU:n alueella ja vähentää kustannuseroja kotimaisten ja rajat ylittävien liiketoimien välillä. Lisäksi paketilla pyritään poistamaan innovointia haittaavia sääntelyesteitä sekä yksinkertaistamaan ja tehostamaan valvontaa. Paketti yksinkertaistaa pääomamarkkinoiden sääntelyä ja valvontaa muuttamalla direktiivejä asetuksiksi, keventämällä yksityiskohtaista ja teknistä sääntelyä sekä estämällä ylisääntelyä rajoittamalla kansallisia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa.

Komissiolta mittava paketti EU:n rahoitusmarkkinoiden yhdentämiseksi

Euroopan komission Suomen-edustusto

Europe Direct-service

på vilket officiellt EU-språk som helst

Europe Direct-service

Euroopan komission Suomen-edustusto

Tietoa

Erotu Finderissa ja löydä uusia asiakkaita