Työmarkkinajärjestöt ovat ehdottaneet eläkkeisiin uutta ”inflaatiovakauttajaksi” kutsuttua leikkuria, joka pienentäisi eläkkeiden korotuksia, jos inflaatio kasvaa enemmän kuin yleinen palkkataso. Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen kritisoi ehdotusta ja väittää, että se ratkaisee vain pienen ongelman eikä puutu eläkemaksujen mahdollisiin korotuspaineisiin, jotka voisivat johtua esimerkiksi alhaisesta syntyvyydestä tai eläkerahastojen riskien lisäämisestä. Valkonen on myös epäileväinen hallituksen hyväksyvän ehdotuksen, koska se keskittyy maahanmuuttoon ratkaisuna väestökatoa ja sen tavoitteena on saavuttaa säästöjä valtion budjetissa.

Työmarkkinajärjestöjen eläke­ehdotus: Inflaatio­vakauttaja, joka ei ratkaise oikeaa ongelmaa?

Tilastokeskus julkaisi syksyllä väestöennusteen, joka vaikutti eläkeuudistusta koskeviin neuvotteluihin.

Pikaruokaravintoloiden hinnat ovat nousseet merkittävästi kuudessa vuodessa. Esimerkiksi Hesburgerin Mega-ateria maksoi marraskuussa 2018 9,90 euroa, nyt 12,90 euroa. McDonald'sin Big Mac -ateria maksoi marraskuussa 2018 7,95 euroa, nyt 9,65 euroa. Burger Kingin Douple Whopper -ateria maksoi marraskuussa 2021 9,45 euroa, nyt 12,95 euroa.

Hampurilaisateriat kallistuneet rajusti – Hesburgerin ja McDonald’sin hinnat muutaman vuoden takaa hämmästyttävät

Tilastokeskuksen tietojen mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat ovat nousseet vastaavana aikana keskimäärin noin 24 prosenttia.

Työttömyysasteen trendiluku oli joulukuussa 8,9 prosenttia. Työttömiä oli 27 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työllisiä oli joulukuussa vajaat 2,6 miljoonaa, mikä oli 56 000 vähemmän kuin vuosi sitten.

Työttömien määrä pomppasi

Tilastokeskus raportoi, että työttömyysaste Suomessa oli 8,9% joulukuussa 2022.

Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi Suomessa tammikuussa alhaisena Tilastokeskuksen mukaan. Indikaattorin saldoluku oli tammikuussa -8,4, kun se joulukuussa oli -8,6. Kuluttajien arvio omasta talouden nykytilasta heikkeni joulukuuhun verrattuna ja pysyi hyvin matalalla tasolla. Odotukset sekä omasta että Suomen taloudesta vuoden kuluttua pysyivät lähes ennallaan ja vaisuina. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n luottamusindikaattorin teollisuuden ja rakentamisen saldoluvut paranivat tammikuussa hiukan, kun taas palveluiden saldoluku pysyi ennallaan. Päätoimialoista ainoastaan vähittäiskaupan luottamus oli tammikuussa laskussa. Teollisuuden luottamusindikaattoria mittaava saldolukema parani tammikuussa -7 pisteeseen. Joulukuun lukema oli -9. Rakentamisen luottamusta kuvaava saldoluku nousi -23 pisteeseen. Joulukuun lukema oli -35. Vähittäiskaupassa luottamus painui tammikuussa tasolle -3, kun joulukuun lukema oli +1.

Kuluttajien luottamusindikaattori pysyi tammikuussa alhaisena

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli tammikuussa -8,4, kun se joulukuussa oli -8,6.

Apteekkariliiton mukaan alan näkymät ovat heikentyneet selvästi. Reseptilääkkeiden hinta on laskenut selvästi, samaan aikaan kun kuluttajahinnat ovat nousseet. Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet kahdessa vuosikymmenessä noin 40 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksistä. Yleiset kuluttajahinnat yleisesti ovat nousseet samana aikana noin 46 prosenttia. Hallitus linjasi ohjelmassaan, että se haluaa vapauttaa itsehoitolääkkeiden myyntiä apteekkien ulkopuolelle. Apteekkariliitto on todennut, että uudistus lisäisi lääkkeiden tarpeetonta käyttöä ja voi myös heikentää apteekkipalveluita syrjäseuduilla.

Apteekkarit: Reseptilääkkeiden myynti lähes kannattamatonta

Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi osoittaa, että reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet noin 40 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä, kun taas yleisten kuluttajahintojen nousu on ollut noin 46 prosenttia samana aikana.

Kiinteistövälitysalan keskusliitto (KVKL) kertoo, että asuntokauppa on piristynyt vuoden 2023 loppupuolella. Vaikka myynti kasvoi viimeisellä neljänneksellä 35 prosenttia ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, KVKL:n toimitusjohtaja Tuomas Viljamaa huomauttaa, että monista asunnoista pyydetään yhä liian korkeaa hintaa, mikä johtaa myyntiaikojen pitenemiseen. Vaikka myynti on viime aikoina piristynyt, asuntokauppa on ollut heikkoa vuosina 2023 ja 2024, ja myynnin kokonaisarvo on ollut huomattavasti alhaisempi kuin vuonna 2021. Viljamaa uskoo, että markkinat piristyvät tulevaisuudessa, sillä korkojen lasku jatkuu ja inflaatio pysyy kurissa.

Välittäjät: Asuntokaupassa käänne

Tilastokeskus kertoi, että asuntojen hinnat nousivat 1,4 prosenttia joulukuussa marraskuuhun verrattuna.

Asuntojen hinnat nousivat joulukuussa 2023, vuoden laskun jälkeen. Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat 1,4 % marraskuusta, pääkaupunkiseudulla nousua oli 0,8 %. Joulukuun 2022 hintoihin verrattuna hinnat laskivat kuitenkin 0,6 %. Kokonaisuudessa asuntojen hinnat laskivat 3,3 % vuonna 2023, mutta laskuvauhti hidastui vuoteen 2022 verrattuna. Suurimmat hinnan laskut nähtiin Vantaalla ja Helsingissä, Vantaalla pudotusta oli 5,7 % ja Helsingissä 4,5 %. Rovaniemi oli ainoa maakuntakeskus, jossa hinnat nousivat, 2,2 %. Suurten kaupunkien ulkopuolella hinnat laskivat 2,2 %.

Asuntojen hinnat kääntyivät nousuun

Tilastokeskus kertoi, että vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat joulukuussa 1,4 prosenttia marraskuuhun verrattuna.

Eläkkeisiin on vireillä uusi automaatti, joka voi laskea niiden korotuksia. Automaattia kutsutaan inflaatiovakauttajaksi. Se kutistaa eläkkeiden korotuksia, jos yleinen hintataso nousee kiivaammin kuin palkat. Inflaatiovakauttaja on osa eläkeuudistusta, josta työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun äskettäin. Eläketurvakeskus laski Ilta-Sanomille esimerkit, jotka kuvaavat, miten inflaatiovakauttaja toimii. Laskelmissa oletetaan, että vakauttaja olisi ollut käytössä jo edellisvuosina. Oheisista taulukoista ilmenee, että viime vuosina se olisi puraissut osan eläkkeiden korotuksista. Henkilö, jonka kuukausieläke olisi ollut 2 000 euroa vuonna 2022, olisi seuraavana vuonna saanut lähes 60 euroa vähemmän eläkettä vuodessa kuin sai. Viime ja tänä vuonna vuotuinen euromäärä olisi jäänyt lähes 80 euroa toteutunutta pienemmäksi. Mitä suurempi eläke on, sitä suuremman osuuden vakauttaja voi viedä sen korotuksesta. Esimerkiksi henkilön, jonka eläke olisi vuonna 2022 ollut 4 000 euroa, menetys olisi ollut tuplaten sen suuruinen kuin 2 000 euron eläkettä nauttineen häviö. 2 500 euroa eläkettä saaneen menetys olisi joka vuosi ollut lähes sata euroa. 3 000 euron eläkettä ansainnut olisi puolestaan vuonna 2023 saanut 85 euroa todellisuudessa saamaansa vähemmän. Seuraavina vuosina eläke olisi jäänyt noin 115 euroa toteutunutta pienemmäksi. Vuosina 2022 ja 2023 inflaatio eli kuluttajahintojen nousu oli poikkeuksen nopeaa. Kuluttajahinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 keskimäärin 7,1 ja seuraavana vuonna 6,2 prosenttia. Viime vuonna keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos oli enää 1,6 prosenttia. Kun vakauttaja otetaan käyttöön, työeläkeindeksi ei enää saa kahden peräkkäisen vuoden aikana kasvaa enempää kuin palkkakerroin samana aikana. Jos näin käy, vakauttaja alkaa leikata korotusta. Kukaan ei tiedä, miten paljon eläkkeiden korotuksia jää vastaisuudessa saamatta vakauttajan vuoksi. Tilanteet, joissa vakauttaja pienentäisi työeläkeindeksiä ovat Eläketurvakeskuksen mukaan kuitenkin olleet poikkeuksellisia. – Historian valossa on harvinaista, että kahden peräkkäisen vuoden aikana palkkakertoimen kasvu jäisi työeläkeindeksin muutosta matalammaksi, sanoo Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Kautto tiedotteessa. Vakauttajaa aiotaan näillä näkymin alkaa soveltaa aikaisintaan vuonna 2030. Ainakin vielä viisi vuotta mennään siis vanhaan malliin. Nykyisin hinnat vaikuttavat työeläkeindeksiin enemmän kuin palkkojen kehitys. Työeläkeindeksin korotukset pohjautuvat laskelmaan, jossa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen osuus 80 prosenttia. Palkkakertoimessa suhteet ovat toisin päin kuin työeläkeindeksissä. Palkkakerroin perustuu 80-prosenttisesti palkkojen nousuun ja 20-prosenttisesti inflaatioon. Kerroin määrittää vielä työelämässä olevien kertyneisiin eläkkeisiin tehtävät korotukset. Eläketurvakeskuksen mukaan inflaatiovakauttaja voidaan laskea automaattiseksi vakauttajaksi. Suomen eläkejärjestelmässä on ennestään pari muuta vakauttajaa. Vuoden 2017 uudistuksessa vanhuuseläkeikä sidottiin elinajanodotteeseen ja vuonna 2005 otettiin käyttöön eläkkeitä sopeuttava elinaikakerroin. Kautto arvioi, että inflaatiovakauttajan merkitys on pieni verrattuna esimerkiksi elinaikakertoimeen. Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkkeitä, kun keskimääräinen elinikä nousee.

Näin uusi leikkuri voi nakertaa eläkettäsi – esimerkit paljastavat, miten se purisi erituloisiin

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahinnat nousivat vuonna 2022 keskimäärin 7,1 ja seuraavana vuonna 6,2 prosenttia.

Lupaus omistusasunnon arvon noususta ei ole enää voimassa, arvioi asiantuntija. Omakotitalojen kauppa jäi viime vuonna Suomessa vähäisimmäksi sitten vuoden 1995. Näin kertoo asiantuntija, kiinteistöjen kauppahinnoista vastaava rekisteripäällikkö Saara Saari Maanmittauslaitoksesta. Tilanne on erityisen ikävä siksi, että Suomessa monella oman asunnon arvo on liki koko omaisuus. Omakotitalojen hintakehitys on koko maan tasolla edelleen pohjalukemissa, sanoo PTT:n Holappa. Tilanne on erityisen haastava voimakkaasti väestöään menettävillä alueilla. Voi olla, että asuntokysyntää ei siellä enää riitä niin paljon, että pientalojen arvo lähtisi jossain vaiheessa kasvuun.

Omakotitalojen omistajilla ikävä tilanne – näissä kaupungeissa talot menevät hyvin kaupaksi

Saara Saari mainitsi käyttävänsä Tilastokeskuksen tietoja, joiden uusimmat ovat viime syyskuun lopulta, tilanteen analysoimiseen.

Kuluttajahinnat Suomessa nousivat tammikuussa 1,6 prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Tilastokeskus. Lukema oli sama kuin joulukuun tarkennettu vuosimuutos. Eniten nousua kirjattiin terveys-kategorian hintoihin, jotka nousivat 5,8 prosenttia vuoden takaisesta. Alkoholi ja tupakka kallistuivat 4,6 prosenttia. Asuntolainojen korkojen laskun myötä asuminen, vesi, sähkö, kaasu ja muut polttoaineet -ryhmän hinnat laskivat puolestaan 0,8 prosenttia vuoden takaisesta, mutta kohosi 0,1 prosenttia joulukuusta.

Kuluttaja­hinnat nousivat tammikuussa, asuminen halpeni

Tilastokeskus raportoi, että harmonisoitu kuluttajahintaindeksi (HKKI) nousi Suomessa tammikuussa 1,6 prosenttia vuoden takaisesta.

Ulkomaiset matkailijat käyttivät viime vuonna Suomessa yhteensä 3,7 miljardia euroa, keskimäärin 764 euroa matkaa kohden. Kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset matkailijat käyttivät eniten rahaa matkaa kohden. Noin kolme neljäsosaa matkoista oli vapaa-ajan matkoja ja neljäsosa työmatkoja. Tiedot perustuvat yli 6 800 ulkomaisen matkailijan haastatteluihin.

Ulkomainen matkailija käytti keskimäärin 764 euroa Suomessa

Tilastokeskus tuotti yhdessä Visit Finlandin kanssa tilaston matkailijoiden menoista, joka perustui yli 6800 ulkomaisen matkailijan haastatteluun.

Suomen rakennusala on taantuman kourissa, ja uusien asuntojen rakentaminen on heikoimmillaan 1990-luvun laman jälkeen. Tämä johtuu kuluttajien epävarmuudesta ja yritysten vähentyneistä investoinneista. Valmistuneiden asuntojen määrä laski vuoden viimeisellä neljänneksellä 47 % verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Asiantuntijat ennustavat elpymisen olevan hidasta, ja vanhojen asuntojen kysyntä on suurempaa kuin uusien. Vaikka vapaarahoitteisen asuntotuotannon odotetaan piristyvän tänä vuonna, kasvukeskusten asuntojen hintoihin on luvassa nousupainetta tulevina vuosina.

Asuntojen uudisrakentaminen vaisuinta sitten 90-luvun laman

Tilastokeskus raportoi asuinrakennusten rakennuslupien kuutiomäärän vähentyneen ja valmistuneiden asuntojen määrän pudonneen merkittävästi vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Aktian kyselyn mukaan yleisin perintö Suomessa on asuinhuoneisto, kiinteistö tai mökki. Suurituloiset perivät useammin arvopapereita. 43% vastaajista oli jo saanut perintöä, 33% uskoi saavansa tulevaisuudessa. Noin 20% sai tai odotti saavansa osakkeita, arvopapereita tai rahasto-osuuksia, enemmän korkeammissa tuloluokissa. Perintö käytetään yleensä säästämiseen, velkojen maksamiseen, kulutukseen tai asumiseen, ikäryhmän mukaan vaihdellen. Vuonna 2021 puolet perinnönsaajista sai alle 15 100 euroa, ja perintöjen kokonaismäärä vaihteli 6–7 miljardiin euroon vuosittain. Merkittävä osa vastaajista tunsi perintöverotuksen huonosti.

Tällaisia perintöjä suomalaiset saavat

Tilastokeskus antoi tietoja vuonna 2021 yksittäisten henkilöiden saamien perintöjen määrästä, jotka sisällytettiin artikkeliin.

Kuluttajaliiton kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen on taloudellisessa ahdingossa, tilanne on jatkunut jo kolme vuotta. Ruuan hinnan nousu on suurin huolenaihe, ja se vaikuttaa 60 prosenttiin kotitalouksista. Yksin asuvat ovat erityisen vaikeassa tilanteessa, yli kolmannes heistä kertoo olevansa taloudellisessa ahtaudessa ilman puskuria menojen kasvulle. Vaikka joitakin positiivisia merkkejä on havaittavissa, tilanne on edelleen vakava suurelle osalle väestöä.

Kuluttajaliitto: Joka neljäs on talousahdingossa

Tilastokeskuksen tiedot tukevat Kuluttajaliiton havaintoja osoittaen kuluttajien luottamuksen heikkenemistä omaan talouteensa tammikuussa joulukuuhun verrattuna, pysyen edelleen matalalla tasolla.

Suomen kuluttajien luottamus heikkeni helmikuussa Tilastokeskuksen mukaan. Luottamusindikaattori laski hieman tammikuuhun verrattuna ja pysyi selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon. Työttömyys ja inflaatio olivat keskeisiä huolenaiheita. Vaikka kuluttajien ostovoima on parantunut säästöjen, inflaation hidastumisen ja palkankorotusten ansiosta, talousnäkymät ovat heikot, mikä vaikuttaa kuluttajien käyttäytymiseen. Yritysten luottamus sen sijaan pysyi suhteellisen vakaana.

Kuluttajien luottamus heikkeni helmikuussa – työttömyys ja inflaatio huolestuttavat

Tilastokeskus, Suomen tilastokeskus, raportoi kuluttajien luottamuksen laskusta helmikuussa, mainiten työttömyyden ja inflaation aiheuttamat huolet.

Suuri osa koiranomistajista laiminlyö lemmikkiensä rokotukset. Eläinlääkärikulut ovat nousussa, mikä näkyy eläinvakuutusten korvausten kasvuna. Lähitapiolan koira- ja kissavakuutuksen keskivahinko sairauden hoitokuluissa nousi vuosina 2022–2024 noin 24 prosenttia. Tämä johtuu osittain eläinlääkäriasemien diagnostiikka- ja hoitomahdollisuuksien kehittymisestä. Kysely paljastaa, että lähes neljännes koiranomistajista jättää suositellut rokotukset ottamatta ja alle neljännes harjaa lemmikkinsä hampaita säännöllisesti. Ennaltaehkäisevä hoito, kuten rokotukset ja säännöllinen hammashoito, on tärkeää kalliiden sairauksien ja komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Lemmikinomistajista paljastui karu tieto

Tilastokeskus kertoi, että kaksi vuotta ennen artikkelin julkaisua eläinlääkäripalveluihin ja muihin lemmikkipalveluihin käytettiin yhteensä 540 miljoonaa euroa, mikä on kaksinkertainen summa verrattuna kymmenen vuotta aiempaan.

Moni harkitsee muuttoa vapaa-ajan asunnolle säästääkseen asumiskuluissa. Uusi rakentamislaki helpottaa mökin muuttamista vakituiseksi asunnoksi, mutta se tuo mukanaan myös uusia kuluja. Kaupunkiasunnosta luopuminen voi säästää tuhansia euroja vuodessa juoksevissa kustannuksissa, mutta mökin vakituiseksi asunnoksi muuttaminen lisää kuluja lämmityksestä, kiinteistöveroista, vakuutuksista ja mahdollisista vesi- ja jätemaksuista. Artikkeli esittää esimerkkejä vuosittaisista kustannuksista, jotka vaihtelevat merkittävästi sijainnin mukaan. Säästöt riippuvat yksilöllisistä olosuhteista ja aiemman asunnon kustannuksista.

Näin paljon voi säästää, jos muuttaa vakituisesti mökille

Tilastokeskus on artikkelissa mainittu tietolähde Suomen omakotitalojen keskikokoa koskevien tietojen osalta.

Lämpöpumppujen käyttö yleistyy nopeasti Suomen rivitaloissa ja kerrostaloissa. Isännöintiliiton kyselyn mukaan maalämpö on kerrostalojen suosituin lämmitysmuoto, kun taas ilmalämpöpumput yleistyvät rivitaloissa. Kaukolämpö on kuitenkin edelleen todennäköisin valinta kerrostaloissa. Artikkeli käsittelee myös maalämmön toteutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten sijaintia ja kustannuksia, sekä muita tapoja pienentää lämmityskuluja.

Ilmalämpöpumpuissa hurja kasvu

Tilastokeskus, Suomen tilastokeskus, antoi tietoja lämmitysenergian nykyisestä käytöstä kerrostaloissa ja rivitaloissa, osoittaen suurta kaukolämmön käyttöä kerrostaloissa ja merkittävää, mutta pienempää käyttöä rivitaloissa.

Työttömyysaste nousi helmikuussa 9,4 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työllisiä oli 64 000 vähemmän kuin vuosi sitten, naisten työllisyys laski erityisen paljon (58 000 vähemmän). Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehti lukuja ”aika surkeiksi”.

Työttömyydestä tuli ”aika surkeat” luvut

Tilastokeskus, Suomen tilastokeskus, raportoi helmikuun työttömyysluvut, jotka osoittivat työssäkäyvien määrän merkittävää vähenemistä ja työttömyysasteen nousua.

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen parani hieman maaliskuussa Tilastokeskuksen mukaan. Kuluttajien luottamusindikaattori oli maaliskuussa -8,2, kun se helmikuussa oli -9,0 ja tammikuussa -8,4. Myös yritysten luottamus parani hieman, lukuun ottamatta rakennusalaa, jossa luottamusindikaattori laski. Teollisuudessa, palveluissa ja vähittäiskaupassa saldoluvut nousivat hieman.

Kuluttajien luottamus talouteen koheni hieman

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajien luottamus Suomen talouteen parani hieman maaliskuussa.

Tilastokeskuksen mukaan vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat lokakuusta joulukuuhun 3,1 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Myös kauppojen määrä väheni 7,9 prosenttia. Heinä-syyskuussa hinnat laskivat 3,4 prosenttia. Suurissa kaupungeissa hinnat kuitenkin nousivat 2,9 prosenttia. Hypon pääekonomisti Juho Keskinen selittää laskua korona-ajan hintapiikin ja sen jälkeisen inflaation sekä korkojen nousun yhdistelmällä. Vaikka hinnat ovat laskeneet ja korot ovat laskussa, ihmiset ovat edelleen varovaisia suurten hankintojen suhteen.

Vanhojen omakotitalojen hinnat putosivat vuoden lopussa selvästi

Tilastokeskus, Suomen tilastokeskus, raportoi vanhojen omakotitalojen hintojen laskeneen 3,1 prosenttia lokakuu-joulukuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja kauppojen määrän vähentyneen 7,9 prosenttia.

Hintojen nousu on erityisesti kurittanut nuoria (18-34-vuotiaat) OP:n asiakkaiden joukossa, joiden säästötilien saldo pieneni vuoden 2022 ja 2023 tammikuun välisenä aikana.  Vanhemmat ikäluokat (yli 65-vuotiaat) sen sijaan hyötyivät eläkkeiden indeksikorotuksista, jotka nostivat heidän säästöjään.  Inflaatio oli korkeimmillaan joulukuussa 2022 (9%), mutta OP ennustaa sen laskevan alle 2 prosenttiin tänä ja ensi vuonna.

Näin hintojen nousu iski suomalaisten tileille – erityisesti yksi ryhmä kärsi

Tilastokeskus tarjosi inflaatiotietoja, jotka osoittivat sen huipun joulukuussa 2022 9 prosentissa ja sen jatkumisen kevääseen 2023 asti.

Suomen rakennusteollisuus ennustaa rakentamisen elpyvän hieman parin viime vuoden syvän notkahduksen jälkeen. Asuntojen hinnat voivat kuitenkin nousta tulevaisuudessa jyrkästi väestönkasvun ja uusien asuntojen puutteen vuoksi. Nykyinen tilanne on ennennäkemätön, asuntojen hinnat ovat laskeneet selvästi bruttokansantuotteen kasvua enemmän. Vaikka rakentamisen odotetaan kasvavan tulevina vuosina, tekijät kuten Ukrainan sota ja kuluttajien inflaatiokäsitys voivat haitata tätä kasvua. Myös kauppasota voisi vaikuttaa ennusteen toteutumiseen.

Rakennusalalla erikoinen tilanne: "Tämmöistä ei ole historiassa ollut"

Tilastokeskus ennusti Suomen väkiluvun kasvavan 6,1 miljoonaan vuoteen 2045 mennessä, mikä vaikuttaa uusien asuntojen tarpeeseen.

Suomessa harkitaan kahta ehdotusta viinien myynnin vapauttamiseksi. Asiantuntijoiden uusi kirja ehdottaa Alkon monopolin purkamista, jolloin erikoisluvilla toimivat erikoisliikkeet ja ravintolat voisivat myydä viiniä. Hallituksen selvitys keskittyy 15-prosenttisten viinien myyntiin luvanvaraisissa myymälöissä. Kirjan kirjoittajat puolustavat 18 prosentin alkoholirajaa Alkon ulkopuolella myytäville viineille, koska 15 prosentin raja sulkisi pois tiettyjä laatutuotteita. Ehdotukset tähtäävät kilpailun lisäämiseen, ravintoloiden hyödyntämiseen ja monipuolisempien viinivalikoimien tarjoamiseen. Huolta on kuitenkin herättänyt kansanterveys ja alkoholin kulutuksen mahdollinen lisääntyminen.

Viinien myyntiin ehdotetaan nyt aivan uutta mallia

Tilastokeskus julkaisee joulukuussa tilastoja edellisvuoden kesäkuussa voimaan tulleen alkoholilain vaikutuksista, mukaan lukien vuoden 2024 kuolemansyytiedot.

Maaliskuun inflaatio Suomessa oli 0,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Hintojen nousua kiihdyttivät eniten yleisen sairaalamaksun, hoitovastikkeiden ja kahvin hinnan nousu. Asunntolainojen keskikoron, sähkön hinnan ja kulutusluottojen korkojen lasku hillitsi inflaatiota.

Sairaalamaksut, hoitovastikkeet ja kahvi kiihdyttivät hintojen nousua

Tilastokeskus, Suomen tilastokeskus, raportoi, että Suomen inflaatio oli maaliskuussa 0,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Helsingin ruokakauppoja on alkuvuonna piinannut myymälävarkauksien raju kasvu. Helsingin poliisilaitoksen alueella ilmoituksia tehtiin yli 1 500 enemmän kuin viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä tarkoittaa yli 60 prosentin kasvua. K-kauppias kertoo 8-9 näpistystapauksesta viikonloppuisin. Syitä ovat elinkustannusten nousu Ukrainan sodan takia, sakkorangaistusten laajentuminen vuonna 2021 sekä nuorisojengien ja romantisoidun rikolliselämän vaikutus. Ongelma koskee kaikkia ikäryhmiä ja yhteiskuntaluokkia, ja tavallisimpia kohteita ovat alkoholi, makeiset ja liha. Kaupoille aiheutuu vuosittain jopa 500 miljoonan euron tappiot.

Kurja ilmiö piinaa Helsingin ruokakauppoja

Tilastokeskus raportoi myymälävarkauksien merkittävästä lisääntymisestä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, erityisesti Helsingissä, Lapissa ja Kaakkois-Suomessa. He huomasivat myös myymälävarkauksien lisääntyvän trendin pandemian jälkeen, samankaltaisesti kuin vuoden 2009 finanssikriisin aikana.

Maaliskuun työttömyystilanne osoitti sekä miesten että naisten työttömyyden kasvaneen vuodentakaisesta. Työllisiä 15–74-vuotiaita oli 13 000 vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, ja työttömiä oli 31 000 enemmän. 15–74-vuotiaiden työttömyysasteen trendiluku oli 9,3 prosenttia, ja 20–64-vuotiaiden työllisyysasteen trendiluku 76,1 prosenttia.

Työttömyys kasvoi maaliskuussa

Tilastokeskus raportoi maaliskuun työttömyyden kasvusta ja antoi tietoja työllisyysasteista ja työttömyysluvuista.

Raakaöljyn hinta on kokenut yli kolmen vuoden jyrkimmän kuukausittaisen laskun Yhdysvaltain kauppapolitiikan vaikutuksesta, joka hidastaa maailman talouskasvua ja vaikuttaa öljyn kysyntään. Brent-raakaöljyn hinta laski yli 1 %:lla 63,53 dollariin barrelilta, ja WTI-raakaöljyn hinta laski vastaavasti 59,71 dollariin. Molemmat ovat laskeneet huhtikuussa yli 15 %. Yhdysvallat-Kiina -kauppasota uhkaa molempien suurten öljynkuluttajien talouksia. Suomessa polttoaineiden hinnat laskivat myös huhtikuussa, jyrkimmin kevyessä polttoöljyssä (19,7 %), jota seurasivat diesel (8 %), bensiini 95 (6,3 %) ja bensiini 98 (6 %). OPEC harkitsee tuotannon lisäämistä.

Raakaöljyn hinta laski jyrkästi – näin kävi bensiinille

Tilastokeskus, Suomen tilastokeskus, raportoi, että polttoaineiden keskihinnat Suomessa laskivat huhtikuussa verrattuna edelliseen kuukauteen.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan inflaatio kiihtyi huhtikuussa. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 2,0 prosenttia, kun se maaliskuussa oli 1,8 prosenttia. Suurin hinnankorotus oli terveydenhuollon ryhmässä (8,16 %), jota seurasivat alkoholijuomat ja tupakka (4,25 %). Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat 2,54 %. Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi eroaa Tilastokeskuksen tavallisesta kuluttajahintaindeksistä, sillä se ei sisällä esimerkiksi omistusasumista, rahapelejä ja tiettyjä veroja.

Inflaatio kiihtyi huhtikuussa – suurin korotus terveyden pääryhmässä

Tilastokeskus julkaisi ennakkotietoja, joiden mukaan inflaatio kiihtyi huhtikuussa, ja suurin nousu oli terveysryhmässä.

Huhtikuussa kuluttajahinnat nousivat Suomessa 0,5 prosenttia vuodentakaisesta. Maaliskuuhun verrattuna hinnat pysyivät samalla tasolla. Yleinen sairaalamaksu, hoitovastikkeet ja tupakka kallistuivat huhtikuussa Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan. Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaan Suomen inflaatio oli huhtikuussa 1,9 prosenttia.

Sairaalamaksu, hoitovastikkeet ja tupakka kiihdyttivät hintojen nousua

Tilastokeskus julkaisi kuluttajahintaindeksin, josta ilmenee, että yleinen sairaalamaksu, hoitovastikkeet ja tupakka kallistuivat huhtikuussa.

Sairaalamaksut Suomessa ovat nousseet jyrkästi, ja jotkut potilaat saavat jopa 45 prosenttia aiempaa suurempia laskuja. Tilastokeskuksen mukaan nämä korotukset vaikuttavat nyt kuluttajahintaindeksiin, ja sairaalamaksujen osuus kuluttajahintojen 0,5 prosentin kokonaisnoususta on 0,17 prosenttiyksikköä. Nousu liittyy asiakasmaksujen muutoksiin, jotka johtuvat hallituksen päätöksistä vähentää valtion menoja. THL:n Jussi Tervola toteaa, että nämä maksut heiluttavat nyt yleistä kuluttajahintaindeksiä. Vaikka terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet merkittävästi, reseptilääkkeiden hinnat eivät ole nousseet. Maksujen korotukset todennäköisesti vähentävät perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä, vaikka erikoissairaanhoitoa tarvitsevat potilaat hakeutuvat todennäköisesti hoitoon korkeammista kustannuksista huolimatta. THL korostaa vähätuloisten mahdollisuutta käyttää palveluita, mutta nykyisiä mekanismeja, kuten maksukattoja ja toimeentulotukea, pidetään tehottomina byrokratian vuoksi.

Sairaalamaksut nousivat jopa 45 prosenttia – kiihdyttävät jopa inflaatiota

Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan yleiset sairaalamaksut ovat nousseet niin paljon, että ne nostavat jo kuluttajahintaindeksiä.

Elintarviketeollisuusliiton talouskatsauksen mukaan suomalaiset ovat edelleen varovaisia kuluttajia ruokaostoksilla. Ruokakoriin valitaan edullisimmat vaihtoehdot, hyödynnetään tarjouksia ja pyritään vähentämään ruokahävikkiä. Ostovoiman odotetaan kasvavan tänä vuonna maltillisen inflaation, korkojen laskun ja sovittujen palkankorotusten myötä. Elintarvikealan yritysten odotukset tulevasta kehityksestä ovat aiempaa positiivisemmat. Kahvin ja suklaan hintojen nousu on hieman vähentänyt niiden kulutusta. Kahvin ja kaakaon hintojen nousu johtuu ilmastonmuutokseen liittyvistä sään ääri-ilmiöistä. Elintarviketeollisuuden tuotanto alkoi elpyä viime vuonna ja sen odotetaan kehittyvän edelleen positiivisesti. Tuotanto on kuitenkin edelleen alle vuoden 2021 huipputason. Yritysten kannattavuusarviot ovat aiempaa pessimistisempiä.

Suomalaiset ovat yhä varovaisia ruokaostoksilla

Tilastokeskus kertoi, että kahvin hinta Suomessa nousi helmikuussa 31 prosenttia ja suklaan hinta 26 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Terveydenhoitoon liittyvien maksujen nousu kismittää Ilta-Sanomien lukijoita. Osa lukijoista on perunut lääkäriaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa nousseita asiakasmaksuja. Monet ihmiset välttelevät lääkärissä käyntiä, koska heillä ei ole varaa siihen. Jotkut ovat peruneet aikoja tai harkitsevat niiden perumista. Eräs jämsäläinen mies sanoo, että on pakko jäädä kotiin kuolemaan. Kuitenkin jotkut ymmärtävät hintojen nousun. 68-vuotias nainen Helsingistä kirjoittaa, että julkisen sairaanhoidon maksut ovat hyvin edullisia.

Kaikilla potilailla ei ole enää varaa lääkäriin – ”Pakko jäädä kotiin kuolemaan”

Tilastokeskus mainitaan lähteenä, jonka mukaan yleiset sairaalamaksut ovat nousseet jo niin paljon, että ne nostavat jo kuluttajahintaindeksiä.

Artikkeli käsittelee lapsiperheiden lisääntyviä taloudellisia vaikeuksia Suomessa. Se korostaa, kuinka monilla perheillä on vaikeuksia varaa peruselintarvikkeisiin, harrastuksiin ja lomiin. Useat vanhemmat jakavat kokemuksiaan köyhyydessä elämisestä, mukaan lukien kyvyttömyys maksaa sähköä, turvautuminen käytettyihin vaatteisiin ja kyvyttömyys järjestää syntymäpäiväjuhlia tai lomia. Artikkelissa mainitaan myös asumistukileikkausten vaikutus pienituloisiin perheisiin.

Lapsiperheiden arki ilman rahaa: 9-vuotias ei ole koskaan käynyt loma­matkalla, kurkut ja salaatit jäävät kauppaan

Tilastokeskuksen tiedot paljastivat lasten kokeman aineellisen puutteen yleistymisen Suomessa.

Huhtikuussa työttömien määrä kasvoi 25 000:lla edellisvuoteen verrattuna, yhteensä 288 000. Työllisten määrä kasvoi pari tuhatta lähes 2,6 miljoonaan. Työvoiman ulkopuolella olevien määrä väheni 11 000:lla noin 1,3 miljoonaan.

Työttömien määrä kasvoi

Tilastokeskus kertoi, että työttömien määrä kasvoi huhtikuussa 25 000:lla edellisvuoteen verrattuna.

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat Suomessa kuusi prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Pääkaupunkiseudulla hinnat laskivat 2,9 prosenttia ja muualla maassa 6,6 prosenttia. Suomen Yrittäjien pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan taustalla on sekä suhdanne- että rakennetekijöitä. Maailmantalouden ja kansainvälisen politiikan epävarmuus on pitänyt kuluttajat varovaisina. Myös lapsiperheiden määrän väheneminen saattaa vaikuttaa, sillä ne ovat keskeinen omakotitalojen ostajaryhmä. Lapsiperheiden ja syntyvyyden väheneminen on merkittävä ongelma Suomen huoltosuhteelle ja siten kansantaloudelle.

Omakotitalojen hinnoissa yllätysromahdus – taustalla huolestuttava syy

Tilastokeskus toimitti tiedot, jotka osoittavat vanhojen omakotitalojen hintojen laskun.

Kuluttajien luottamus Suomen talouteen heikkeni hieman toukokuussa huhtikuuhun verrattuna. Vain 19 prosenttia vastaajista uskoi, että Suomen taloustilanne paranee tulevan vuoden aikana. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi, että Suomen taloustilanne on nyt huonompi kuin vuosi sitten. Suomen Yrittäjien ekonomisti Roope Ohlsbom arvioi, että Donald Trumpin tulliuhkailut näkyvät suomalaisten kuluttajien ja yritysten luottamuksessa. EK:n pääekonomisti Penna Urrila sanoi, että erityisesti teollisuudessa on viime kuukausina näkynyt ulkoisen toimintaympäristön ja kauppapolitiikan epävarmuus.

Suomen talouden kohenemiseen uskoo vain harva

Tilastokeskuksen luottamusindikaattori osoitti, että kuluttajien luottamus heikkeni toukokuussa hieman huhtikuuhun verrattuna, mutta odotukset oman talouden kehityksestä kääntyivät aiempaa valoisammiksi.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa 0,5 prosenttia vuoden takaisesta. Kuitenkin kuudessa suurimmassa kaupungissa hinnat nousivat hieman vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,5 prosenttia. Hintojen nousu oli suurinta Vantaalla, jossa hinnat nousivat reilut kolme prosenttia vuoden takaiseen verrattuna huhtikuussa.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat huhtikuussa

Tilastokeskus antoi ennakkotietoja vanhojen osakeasuntojen hintojen laskusta huhtikuussa.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on pettynyt työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) mietintöön määräaikaisista työsopimuksista, lomautusilmoitusajoista ja takaisinottovelvollisuudesta. EK:n asiantuntija Katja Leppänen toteaa, että mietinnön lakiesitykset sisältävät perusteettomia poikkeuksia verrattuna työryhmälle annettuun tehtävään. EK:n mukaan lakiluonnos jää selkeästi hallitusohjelmassa sovitusta, sisältäen rajoituksia, joista ei ole sovittu ja jotka osittain vesittävät työllistämiskynnyksen alentamisen tavoitetta. Mietinnössä rajoituksia perustellaan EU:n määräaikaisia työsuhteita koskevalla direktiivillä, mutta Leppäsen mukaan direktiivi ei tosiasiassa edellytä tällaisten rajoitusten säätämistä. Myös muut keskusjärjestöt, kuten SAK, Akava, STTK, KT ja Suomen Yrittäjät, ovat jättäneet eriäviä mielipiteitä luonnoksesta.

EK pettyi TEM:n mietintöön: ”Jää selkeästi hallitusohjelmassa sovitusta”

Tilastokeskuksen selvityksen mukaan joka neljäs raskaana oleva kokee raskaussyrjintää Suomessa.

Kuluttajahinnat nousivat toukokuussa 2,1 prosenttia vuodentakaisesta, mikä on hieman enemmän kuin huhtikuun 1,9 prosentin nousu. Eniten hinnat nousivat terveyspalveluissa, jossa vuosimuutos oli 9 prosenttia ja kuukausimuutos 3,8 prosenttia. Liikenteen pääryhmässä hinnat laskivat kuukausitasolla 1,3 prosenttia. Ekonomisti Janne Ronkanen huomautti, että yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI) ylitti 2 prosentin rajan ensimmäistä kertaa sitten lokakuun 2023. YKHI on EU-maiden yhteinen inflaation mittari. Tilastokeskus julkaisee oman kuluttajahintaindeksinsä toukokuun lukeman 13. kesäkuuta.

Hinnat nousivat toukokuussa – terveyspalvelut kallistuivat eniten

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajahintojen vuosimuutos oli toukokuussa 2,1 prosenttia.

Suomessa uusien omakotitalojen koko ja määrä ovat laskeneet. Uusien omakotitalojen keskikoko on pienentynyt 149 neliöstä 130 neliöön vuodesta 2006, ja niitä rakennetaan nyt vain 4000–5000 vuodessa. Kaupungistuminen ja talousnäkymät ovat vaikuttaneet kehitykseen, mutta suomalaiset haaveilevat yhä omakotitaloasumisesta. Suurten kaupunkien vetovoima on todennäköisesti vaikuttanut myös uusien omakotitalojen kokoon, sillä tontit ovat pienempiä ja pienemmät omakotitalot ovat rakentamis- ja käyttökustannusten kannalta järkeviä. Syitä voivat olla myös syntyvyyden lasku ja aiempaa pienemmät perheet.

Omakotitalojen koko pienenee ja määrä vähenee – asiantuntija paljastaa syyt ja seuraukset

Tilastokeskuksen tietoja käytettiin osoittamaan, että omakoti- ja paritaloissa asuvien yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on kaksinkertaistunut 80-luvun puolivälistä, kun taas suurempien asuntokuntien määrä on laskenut.

Fintraffic hakee uusia raideliikenteen ohjaajia. Valituille on luvassa reilun puolen vuoden koulutus, jonka jälkeen tarjotaan koko- tai osa-aikaista työtä Fintrafficilla liikenneohjaajana. Myöhemmin on myös mahdollisuus hakeutua erilaisiin asiantuntija- tai esihenkilötehtäviin. Koulutukseen vaaditaan hyvää suomen kielen taitoa, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä tietoteknistä osaamista. Hakijoilta edellytetään ylioppilastutkintoa ja toisen asteen koulutusta sekä kahden vuoden työkokemusta. Liikenneohjaajien mediaaniansio on noin 4200 euroa kuukaudessa. Hakuaika päättyy 3. elokuuta ja koulutus alkaa ensi vuoden tammikuun 7. päivä.

Varma työpaikka, yli 4 000 euron palkka – haku reilun puolen vuoden koulutukseen on käynnissä juuri nyt

Tilastokeskuksen mukaan liikenneohjaajan säännöllisen työajan mediaaniansio on noin 4200 euroa kuukaudessa.

Kela maksoi viime vuonna pankeille ennätykselliset 112 miljoonaa euroa opiskelijoiden maksamattomia opintolainoja. Kasvu johtuu suuremmista yksittäisistä lainamääristä ja opintotukilain uudistuksesta. Maksamattomuuden syynä on usein kesken jäänyt tutkinto. Kela pyrkii perimään lainasummat takaisin opiskelijoilta. Takaisin maksamattomien opintolainojen määrä nousi viime vuonna uuteen ennätykseen eli 112 miljoonaan euroon. Vuonna 2023 määrä oli 85 miljoonaa euroa. Opintovelallisten keskimääräinen lainasumma oli viime vuoden lopussa 12 071 euroa. Suurimmat lainat ovat Helsingissä asuvilla, jossa keskimääräinen lainasumma oli 13 896 euroa.

Kela joutui maksamaan ennätyssumman opintolainoja pankeille

Tilastokeskuksen mukaan lukuvuonna 2022–2023 tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijoista kuusi prosenttia keskeytti opintonsa.

Kuluttajahinnat nousivat toukokuussa 0,5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna Tilastokeskuksen mukaan. Kyseessä on maltillinen hintanousu, sillä Euroopan keskuspankki tähtää noin kahden prosentin inflaatiovauhtiin. Hintojen nousua toukokuussa hillitsi korkojen lasku. Asuntolainojen keskikorko ja kulutusluottojen korot laskivat vuoden takaisesta. Kuukausitasolla mitattuna hinnat laskivat toukokuussa hieman huhtikuuhun verrattuna.

Korkojen lasku hillitsi hintojen nousua

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajahinnat nousivat 0,5 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna toukokuussa.

Suomen tilastokeskuksen mukaan Suomi oli viime vuonna Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia, vain Islanti ja Norja olivat kalliimpia. Hintaerot johtuvat maiden välisistä verotuseroista. Ruoan ja alkoholittomien juomien hinnoilla mitattuna Suomi oli Euroopan kahdeksanneksi kallein maa. Halvinta ruoka ja alkoholittomat juomat olivat Pohjois-Makedoniassa, Romaniassa ja Turkissa. Tupakan hinnoissa Suomi oli kuudenneksi kallein maa.

Suomessa alkoholi on Euroopan kolmanneksi kalleinta

Tilastokeskus kertoi, että Suomi oli Euroopan kolmanneksi kallein maa ostaa alkoholia.

Toukokuun työttömyysluvut Suomessa antavat ristiriitaisia, mutta myös myönteisiä signaaleja. Vaikka työttömien määrä kasvoi 9 000:lla viime vuoteen verrattuna, työttömyysasteen trendi on kääntynyt laskuun. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli 8,8 prosenttia. Työllisten määrä laski toukokuussa 19 000:lla edellisvuoteen verrattuna. Ekonomistit Jukka Appelqvist ja Henna Busk uskovat, että työmarkkinatilanne on paranemassa, vaikkakin kasvun odotetaan kiihtyvän syksyllä. Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvuaan, ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt.

Uudet työttömyysluvut herättävät toivoa: ”Pahin saattaa olla työmarkkinoilla jo takana”

Tilastokeskus raportoi toukokuun työttömyysluvut, huomaten pientä kasvua työttömyydessä verrattuna edelliseen vuoteen, mutta myös työttömyysasteen trendin laskun.

Kiinteistöliitto tiedottaa, että kiinteistöverokulut ovat nousseet huimasti. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistöverokulut ovat kasvaneet kerrostaloissa keskimäärin yli 20 prosenttia tällä vuosikymmenellä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kiinteistöverokulut ovat kasvaneet noin 44 prosenttia. Kiinteistöliiton mukaan osa kasvusta johtuu nykyisen hallituksen kahdesta kirjauksesta, kuten maapohjan kiinteistöveroprosenttien alarajan korotuksesta ja kiinteistöjen arvostusperiaatteiden uudistuksesta. Liitto katsoo, että kiinteistöveroa ei voi enää korottaa enempää, koska asumismenojen kasvua on pakko hillitä.

Yhden veron kulut ovat nousseet rajusti – noin 44 prosenttia

Tilastokeskuksen aineiston perusteella kiinteistöverokulut ovat kasvaneet tällä vuosikymmenellä kerrostaloissa keskimäärin yli 20 prosenttia.

K-Supermarket Postitalossa kokeillaan uutta keinoa myymälävarkauksien estämiseksi: itsepalvelukassoilla on videovalvonta, joka toimii peilin tavoin, jolloin asiakkaat näkevät reaaliajassa ostostensa skannauksen. Tavoitteena on ehkäistä varkauksia. Reaaliaikaista kuvaa ei tallenneta, mutta muu myymälän valvonta on tallentavaa. Myymälävarkaudet ovat kasvava ongelma, ja yleisiä kohteita ovat liha, kala, juusto, kahvi ja alkoholi sekä punnituspetokset. Samanlaisia järjestelmiä testataan joissakin S-ryhmän myymälöissä. Myymälävarkaudet ovat lisääntyneet merkittävästi aiheuttaen turvallisuusongelmia asiakkaille ja henkilökunnalle.

Uusi näky itsepalvelukassoilla

Tilastokeskuksen mukaan myymälävarkauksien määrä kasvoi tammi-maaliskuussa 2025 21,9 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli Suomessa kesäkuussa 1,9 prosenttia. Inflaatio laantui hiukan toukokuusta, jolloin yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli 2,0 prosenttia. Kuukausitasolla vertailtuna hinnat putosivat kesäkuussa toukokuusta 0,2 prosenttia. Suurin vuosimuutos nähtiin terveys-pääryhmässä, jossa hinnat nousivat edellisvuodesta 7,3 prosenttia.

Kuluttajahinnat nousivat kesäkuussa 1,9 prosenttia

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajahintojen vuosimuutos Suomessa oli kesäkuussa 1,9 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan lopettaneita yrityksiä on ollut viimeisen kuuden kuukauden aikana jo 38 500, kun tyypillisesti vuosittain lopettavia on 30 000. Suureen määrään lopettaneita yrityksiä vaikuttaa lainsäädännön muutos, jonka mukaan pienet yritykset eivät ole enää oikeutettuja arvonlisäveron kevennykseen vuoden 2025 alusta alkaen. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä toimintansa aloitti lähes 11 000 yritystä. Samaan aikaan lopetti runsaat 21 000 yritystä, kun vuoden 2024 tammi-maaliskuussa lopettaneita yrityksiä oli noin 12 700. Aloittaneiden yritysten määrä väheni tammi-maaliskuussa 13 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Lopettaneiden yritysten määrä verrattuna aloittaneisiin oli suhteellisesti suurin Kainuussa ja Keski-Pohjanmaalla, joissa lopettaneita yrityksiä oli lähes kolme kertaa enemmän kuin aloittaneita. Uudellamaalla oli suhteellisesti vähiten lopettaneita yrityksiä. Koulutuksen, taiteiden, viihteen ja virkistyksen toimialoilla oli yli neljä kertaa enemmän lopettaneita kuin aloittaneita yrityksiä.

Lopettaneita yrityksiä oli hurjasti alkuvuonna – yksi syy selittää

Tilastokeskus raportoi yritysten lopettamisten merkittävästä kasvusta, jossa 38 500 yritystä on lopettanut toimintansa viimeisen kuuden kuukauden aikana, kun tyypillinen vuosittainen luku on 30 000.

Suomalaisten matkailu Yhdysvaltoihin väheni 7,1 prosenttia alkuvuonna verrattuna edelliseen vuoteen. Turun yliopiston tutkija Antti Honkanen uskoo laskun johtuvan Donald Trumpin valinnasta presidentiksi. Monet suomalaiset boikotoivat Yhdysvaltoja Trumpin politiikan ja käytöksen vuoksi. Myös muualta Länsi-Euroopasta ja Kanadasta Yhdysvaltoihin suuntautuva matkailu on vähentynyt. Magnus Dahlqvist ja Rakel Peltola ovat esimerkkejä boikotoijista, jotka mainitsevat Trumpin politiikan ja yleisen ilmapiirin syiksi päätökselleen. Vaikka matkailu Yhdysvaltoihin on vähentynyt, matkailu Aasiaan ja Oseaniaan on pysynyt vakaana, mikä viittaa siihen, että taloudelliset syyt eivät ole pääsyy. Lisäksi on raportoitu lisääntyneistä vaikeuksista Yhdysvaltojen maahanmuutossa. Maailman matkailu- ja turismineuvosto (WTTC) ennustaa, että Yhdysvaltojen matkailutulot laskevat yli 10 miljardia euroa tänä vuonna, ja Yhdysvallat on ainoa maa, jossa matkailutulot laskevat.

Suomalaisten matkustus Yhdysvaltoihin romahti – ”Siellä on herra Trump presidenttinä”

Tilastokeskus tarjoaa tietoa, jonka mukaan suomalaisten vapaa-ajanmatkat Aasiaan ja Oseaniaan pysyivät samana, mikä viittaa siihen, että taloudelliset syyt eivät selitä matkustamisen vähenemistä Yhdysvaltoihin.

Rekrytointi jatkuu kesälläkin, vaikka heinäkuu onkin hiljaisempi kuukausi. Duunitorin mukaan avoimia työpaikkoja on lähes 17 000. Eniten avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä rakennusalalla, toisena sosiaali- ja terveysala sekä myynti ja kauppa. Tämä on yllättävää, koska taantuma on iskenyt rakennusalaan rajusti. Työnhakua suositellaan aloittamaan jo ennen syksyä, ja työnantajia kannustetaan rekrytoimaan kesällä erottuakseen kilpailijoista. Duunitorin työpaikkailmoitukset keräsivät kesäkuussa noin 7,6 miljoonaa lukukertaa, mikä on noin 35 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Avoimista työmahdollisuuksista kannattaa kysellä suoraan työnantajilta ja seurata eri kanavia. Myös työnhakuvideon tai -päivityksen tekemistä paikallisiin tai alan some-ryhmiin suositellaan.

Töitä on kesälläkin tarjolla – yksi ala on noussut yllättäen ykköseksi

Tilastokeskus toimitti tietoja avoimien työpaikkojen määrästä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Kiinteistövälittäjä Sp-koti kertoo asuntokaupan elpymisen jatkuneen pääkaupunkiseudulla. Vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin kesäkuussa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla selvästi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko maassa kasvua oli 25,7 prosenttia. Asuntokaupan elpyminen on jatkunut myös heinäkuussa niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin Suomessa. Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlundin mukaan asuntokaupan voimakkaampaa piristymistä jarruttaa tällä hetkellä ennen kaikkea epävarma työllisyystilanne.

Asuntokauppa kasvoi selvästi pääkaupunkiseudulla

Tilastokeskuksen Kuluttajien luottamus -tutkimuksen mukaan vain 9,6 prosenttia suomalaisista harkitsi asunnon ostamista kesäkuussa seuraavien 12 kuukauden aikana.

Hintatason nousu Virossa on johtanut siihen, että tietyt tuotteet tullaan ostamaan Suomesta. Tallinnalainen Marge Murumets matkustaa Suomeen ostamaan halvempaa ruokaa Viron korkean inflaation takia. Hän ostaa Suomesta erityisesti juustoa, voita ja pashaa sekä laadukkaita kodintarvikkeita ja hygieniatuotteita. Viron inflaatio on pysynyt korkeana energian hinnan nousun, palkkojen kasvun ja arvonlisäveron korotusten vuoksi. Suomalaisten matkailu Viroon on vähentynyt, mahdollisesti Viron nousseen hintatason takia.

Virolainen Marge käy ruokakaupassa Suomessa – syynä halvemmat hinnat

Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että suomalaisten matkailu Viroon on vähentynyt, mahdollisesti Viron hintojen nousun vuoksi.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa 10,2 prosenttia. Työttömien määrä kasvoi 27 000:lla verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Samanaikaisesti työllisten määrä väheni 14 000:lla. Työllisyyden lasku johtui pääasiassa työllisten naisten määrän vähenemisestä, kun taas työllisten miesten määrä kasvoi hieman. Työllisten määrä väheni eniten tukku- ja vähittäiskaupassa, kun taas rakennusalalla oli eniten kasvua.

Työttömyysaste yli 10 prosenttia

Tilastokeskus kertoi, että Suomen työttömyysaste oli huhti–kesäkuussa 10,2 prosenttia.

Kuluttajien luottamus nousi hieman heinäkuussa, mutta tulevaisuudesta ollaan edelleen epävarmoja. Kuluttajat ovat pessimistisiä työttömyystilanteen kehityksestä Suomessa. Lähes 60 prosenttia arvioi työttömyyden lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Työlliset kuluttajat kokivat heinäkuussa omakohtaisen työttömyyden tai lomautuksen uhan melko suureksi. Ajankohtaa pidettiin edelleen huonona lainanotolle ja epäsuotuisana myös säästämiselle. Vain 15 prosenttia kuluttajista piti hetkeä otollisena hintaville hankinnoille.

Kuluttajien odotukset työllisyydestä ja talouskehityksestään pessimistisiä

Tilastokeskuksen luottamusindikaattori kertoo, että kuluttajien luottamus nousi hieman heinäkuussa, mutta tulevaisuudesta ollaan epävarmoja.

Rantapelastajat valvovat uimarantojen turvallisuutta keskimääräistä pienemmällä palkalla. Helsingissä rantapelastajan kuukausipalkka ilman lisiä on 2160 euroa. Työ on vastuullista ja haastavaa, mutta palkka on liian alhainen suhteessa vastuuseen. Helsingin kaupungin Jukka Lundgrenin mukaan palkka ei ole kohdallaan, sillä rantapelastajilla on sama palkka kuin muilla liikuntapaikanhoitajilla, vaikka vastuu on paljon suurempi. Hän ehdottaa, että rantapelastajille pitäisi maksaa muutama sata euroa enemmän kuukaudessa. Helsingin rantapelastajan paikkoihin oli tänä kesänä 280 hakijaa. Rantapelastajan on suoritettava haastava uintitesti alle 3 minuutissa 40 sekunnissa, ja työ voi sisältää sukeltamista kylmässä, syvässä vedessä huonolla näkyvyydellä hukkuneiden pelastamiseksi. Lundgren korostaa jokaisen omaa vastuuta ja uimaan oppimisen tärkeyttä, sillä harvat uimataitoiset hukkuvat.

Rantapelastajilla on kova työ, mutta pieni palkka – ”Ei ole kohdillaan”

Tilastokeskuksen mukaan kaikkien palkansaajien palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli toukokuussa 3 430 euroa.

Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Suomessa 1,3 prosenttia kesäkuussa verrattuna edelliseen vuoteen. Kuudessa suurimmassa kaupungissa lasku oli suurempi, 2 prosenttia. Vantaalla ja Turussa hinnat laskivat eniten, kun taas Espoo oli ainoa suurista kaupungeista, jossa hinnat nousivat. Hintojen laskusta huolimatta asuntokauppa on vilkastunut, ja kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lähes kolmannes enemmän kauppoja kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskuksen Sami Penttilä toteaa, että luvut viittaavat asuntomarkkinoiden piristymiseen, vaikka hinnat eivät ole vielä lähteneet nousuun.

Näin kävi asuntojen hinnoille kesäkuussa – katso kuulutko voittajiin vai häviäjiin

Tilastokeskus kertoi, että vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Suomessa 1,3 prosenttia kesäkuussa verrattuna vuoden takaiseen.

Kuluttajahinnat nousivat Suomessa 0,2 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna heinäkuussa Tilastokeskuksen mukaan. Sairaalamaksujen ja kahvin hintojen nousu kiihdytti inflaatiota, kun taas sähkön hinnan sekä asunto- ja kulutusluottojen korkojen lasku hillitsi sitä. Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,2 prosenttia.

Sairaalamaksujen ja kahvin kallistuminen kiihdytti inflaatiota

Tilastokeskus kertoi, että kuluttajahinnat nousivat 0,2 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna heinäkuussa.

Erikoistoimittaja Jan Hurrin mukaan ennätysmäärä rahaa pankkitileillä on hyvä uutinen, joka kertoo kansakunnan talouden kohtalaisesta kunnosta. Se viittaa siihen, että kotitaloudet säästävät ja varautuvat tuleviin menoihin. Vaikka yhteenlasketut talletukset ovat karkea pelkistys eivätkä kerro kaikkien rahatilanteesta, talletusten kasvu on positiivinen merkki. Kirjoittaja huomauttaa myös, että suomalaisilla on huomattavia rahoitusvaroja pankkitalletusten lisäksi, kuten sijoituksia ja eläkerahastoja. Kirjoittaja korostaa, että rahojen pitäminen talletuksissa on henkilökohtainen valinta ja että pankit käyttävät näitä talletuksia luotonantoon ja investointeihin, mikä edistää taloutta.

Ennätysmäärä rahaa ”makaa” pankkitileillä – ja se on hyvä uutinen

Tilastokeskus tarjoaa tietoa kotitalouksien varallisuudesta, mukaan lukien rahoitusvarat ja eläkevastuut.

Tilastokeskuksen mukaan avoimien työpaikkojen määrä Suomessa väheni vuoden toisella neljänneksellä 38 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Lasku oli erityisen merkittävää yksityisellä sektorilla ja rakennusalalla. Avoimien työpaikkojen määrä oli poikkeuksellisen alhainen kesäkuun alussa, saavuttaen tasot, jotka nähtiin viimeksi vuonna 2016, jopa alhaisemmat kuin koronaviruspandemian pahimpina aikoina. Yksityisellä sektorilla prosentuaalinen lasku oli suurempi kuin keskimäärin, avoimien työpaikkojen vähentyessä 46 %. Rakennusalalla koettiin merkittävä pudotus, jossa avoimet työpaikat vähenivät 5 800:sta 1 500:aan.

Avoimien työpaikkojen määrä romahti

Tilastokeskus kertoi, että avoimien työpaikkojen määrä väheni 38 prosenttia vuodentakaisesta vuoden toisella neljänneksellä.

UBS-pankin Global Wealth Report -raportin mukaan Suomi on noussut 25 varakkaimman maan joukkoon asukkaiden henkilökohtaisessa varallisuudessa. Suomalaisten keskimääräinen varallisuus on noin 183 367 dollaria (noin 157 600 euroa), kun taas mediaanivarallisuus on 94 794 dollaria (noin 81 500 euroa). Tilastokeskuksen tiedot osoittavat kuitenkin, että kotitalouksien varallisuus laski vuosien 2019 ja 2023 välillä, ja nettovarallisuuden mediaani laski 121 300 eurosta 96 000 euroon, mikä johtuu korkeasta inflaatiosta. Varallisuus on yhä vahvemmin keskittynyt ylimpiin varallisuuskymmenyksiin.

Yllättävä tilasto: Suomalaiset pääsivät varallisuuden kärkiryhmään

Tilastokeskus julkaisi tietoja suomalaisten varallisuudesta vuodelta 2023, jonka mukaan kotitalouksien varallisuus Suomessa oli laskenut vuoteen 2019 verrattuna.

Heinäkuussa Suomessa pantiin vireille 251 konkurssia, mikä on 26 konkurssia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Konkurssiin haetuissa yrityksissä henkilötyövuosien määrä oli 930, mikä on 5 henkilötyövuotta vähemmän kuin viime vuoden heinäkuussa. Eniten konkurssiuhan alla oli työntekijöitä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Kuljetus ja varastointi -toimialalla haettiin heinäkuussa konkurssiin 26 yritystä, joiden työpanos oli yhteensä 213 henkilötyövuotta. Rakennustoiminnassa haettiin konkurssiin 45 yritystä, joiden työpanos oli yhteensä 211 henkilötyövuotta.

Heinäkuussa pantiin vireille yli 250 konkurssia

Tilastokeskus kertoo, että heinäkuussa pantiin vireille 251 konkurssia, mikä on 26 konkurssia enemmän kuin viime vuoden heinäkuussa.

Hallitus valmistelee kohdennettuja toimia nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi, ja työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee ehdotuksia syyskuun alun budjettiriiheen. Toimenpiteisiin kuuluu työnantajien kannustaminen palkkaamaan nuoria, joilla on vähän työkokemusta, sekä työttömien opiskelun helpottaminen työttömyysetuuksien saamisen aikana. Työministeri Matias Marttinen (kok) totesi, että talouden elpymisestä on myönteisiä merkkejä, mikä parantaa nuorten työllistymismahdollisuuksia. Tuore tutkimus osoitti kuitenkin, että yli puolet työttömistä suomalaisista on vaikeasti työllistettäviä, mikä edellyttää muutakin kuin talouskasvua työllistymiseen. Lisäksi valmistellaan muutoksia, jotka helpottavat opiskelua työttömyysetuudella, jolloin työttömät voivat kehittää osaamistaan laajemmin.

Työministeri STT:lle: Budjettiriiheen täsmälääkkeitä nuorisotyöttömyyteen

Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on laskenut kahdessa vuodessa 64 000:lla, ja työttömyysaste oli huhti-kesäkuussa reilut 10 prosenttia.

Työttömyysaste Suomessa on 9,6 prosenttia, mikä on korkein lukema yli 25 vuoteen. Heinäkuussa työttömiä oli 40 000 enemmän kuin vuosi sitten. Myös työllisten määrä on laskenut 43 000 henkilöllä. Ekonomistit kuvailevat lukuja heikoiksi ja toteavat, että sekä työllisyys että työttömyys ovat kasvussa, kun taas uusien avoimien työpaikkojen määrä on poikkeuksellisen alhainen. Tilannetta pidetään synkkänä, ja merkittävää työllisyystilanteen paranemista tälle vuodelle ennustetaan vain varovaisella optimismilla.

Karu luku työttömyydestä: ”Murheellista luettavaa”

Tilastokeskus kertoi, että työttömien määrä oli heinäkuussa 40 000 enemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen heikkeni entisestään elokuussa. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n mukaan elinkeinoelämän luottamusindikaattorit vahvistuivat elokuussa selvästi, paitsi vähittäiskaupassa.

Kuluttajien luottamus heikkeni yhä

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus talouteen heikkeni entisestään elokuussa.

Kuluttajien luottamus on Suomessa ollut alhaalla Ukrainan sodan alkamisesta lähtien. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattori heikkeni elokuussa. Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen pohtii, voidaanko kuluttajaluottamuksen puutetta nimittää rakenteelliseksi ongelmaksi, mikä tuo mieleen 90-luvun laman. Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo, että kuluttajien säästämisaste on kasvanut merkittävästi ja ihmiset pelkäävät kuluttaa. Tämä hankintojen jarruttaminen voi pahentaa työttömyyttä, mikä taas heikentää talouden näkymiä entisestään. Sorjosen mukaan reaalipalkat romahtivat kymmenen vuoden takaiselle tasolle, eivätkä tulot ole vieläkään toipuneet vuoden 2022 puolivälin tasolle. Kostiainen listaa kuluttajien luottamuksen puutteen syiksi ostovoiman heikkenemisen, Euroopan korkean työttömyysasteen, julkiset säästöt, Ukrainan sodan ja Trumpin uudet tullit. Sorjonen uskoo, että kuluttajaluottamuksen palauttaminen vaatisi hyviä uutisia, erityisesti kuluttajille. Kostiainen sanoo, että talous on menossa kuluttajien kannalta parempaan suuntaan, inflaation hidastuessa ja kuluttajien ostovoiman parantuessa.

Taas tuli kurja luku taloudesta – ”Itseään ruokkiva kierre”

Tilastokeskus julkaisi tietoja kuluttajien luottamuksesta, joka heikkeni elokuussa.

Aaro Tuuri

Tilastohaastattelija · Tilastokeskus

Yrityksen tiedot

Tietoa

Erotu Finderissa ja löydä uusia asiakkaita