LähiTapiola tarjoaa vakuutus-, sijoitus- ja rahoituspalveluita. Tärkeimpiä tuotteita ovat autovakuutus, kotivakuutus ja sijoitusrahastot.

Suuri osa koiranomistajista laiminlyö lemmikkiensä rokotukset. Eläinlääkärikulut ovat nousussa, mikä näkyy eläinvakuutusten korvausten kasvuna. Lähitapiolan koira- ja kissavakuutuksen keskivahinko sairauden hoitokuluissa nousi vuosina 2022–2024 noin 24 prosenttia. Tämä johtuu osittain eläinlääkäriasemien diagnostiikka- ja hoitomahdollisuuksien kehittymisestä. Kysely paljastaa, että lähes neljännes koiranomistajista jättää suositellut rokotukset ottamatta ja alle neljännes harjaa lemmikkinsä hampaita säännöllisesti. Ennaltaehkäisevä hoito, kuten rokotukset ja säännöllinen hammashoito, on tärkeää kalliiden sairauksien ja komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Lemmikinomistajista paljastui karu tieto

Lähitapiola on suomalainen vakuutusyhtiö, jonka tilastojen mukaan lemmikkien sairaanhoitokuluihin liittyvien vahinkokorvausten keskimäärä nousi noin 24 % vuosina 2022–2024. Yhtiön kysely osoittaa, että monet koiranomistajat laiminlyövät ennaltaehkäisevän hoidon, kuten rokotukset ja hammashoidon.

Tuore raportti kertoo, että nuorten suhtautuminen työelämään on aiempaa toiveikkaampaa. Aiempaa useampi nuori uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan, ja yli puolet heistä odottaa työelämää innolla. Nuorten tulevaisuusraportti 2025 paljastaa, että 76 % nuorista uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan, kun kaksi vuotta sitten näin uskoi 68 % vastaajista. Terveydenhuolto on edelleen suosittu ala, mutta pankki- ja rahoitusala ovat nousseet suosioon. Myös usko omiin työelämävalmiuksiin on kasvanut, sillä 71 % nuorista luottaa kykyihinsä, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 62 %.

Näin nuoret suhtautuvat työelämään – odotuksissa yllättävä muutos

Lähitapiola on yritys, joka teki yhteistyötä Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n kanssa Nuorten tulevaisuusraportti 2025 -raportin laatimiseksi.

Mökkiin on saattanut talven aikana pujahtaa monenlaisia kutsumattomia vieraita, joiden aiheuttamia tuhoja vakuutukset eivät yleensä korvaa. Esimerkiksi hiiret, näädät tai myyrät ovat voineet asettua asumaan mökkiin. Ennen kuin asettuu taloksi, kannattaa rakennus tutkia jyrsijöiden tai muiden eläinten tai hyönteisten varalta. Asiantuntijat suosittelevat tarkistamaan erityisesti astianpesukoneen poistoletkun kunnon, tuuletusaukkojen verkot ja alapohjan kolot. Myös näädät, minkit ja supikoirat voivat päästä rakenteisiin pesimään ja aiheuttamaan merkittäviä vahinkoja. Eläinten poistaminen voi olla vaikeaa, erityisesti niiden pesimäaikana, jolloin ne ovat lain suojaamia. Ennaltaehkäiseviä vinkkejä ovat ruoan ja roskien säilyttäminen tiiviisti suljetuissa astioissa, sisäänpääsypaikkojen säännöllinen tarkistaminen ja aukkojen tiivistäminen. Vakuutus ei yleensä korvaa näiden eläinten aiheuttamia vahinkoja, mutta saattaa korvata välillisiä vahinkoja, kuten vesivahingon puristetusta letkusta tai palovahingon jyrsitystä sähköjohdosta.

Kolot ja piipitys voivat paljastaa mökin piileskelijät – yhtä ei saa aina edes häätää

Lähitapiolan asiantuntija Tuomo Kosola antoi neuvoja siitä, miten estää eläinten aiheuttamia vahinkoja kesämökeissä.

LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaisten lomabudjetit ovat pienentyneet noin 50 euroa viime vuodesta. Keskimääräinen budjetti kesälomiin on tänä vuonna 996 euroa. Eniten budjetti laski 35 000–50 000 euroa vuodessa tienaavilla, noin 260 euroa viime kesästä. Yhden lapsen perheet käyttävät noin 250 euroa enemmän tänä kesänä, kun taas vähintään kolmen lapsen perheet aikovat käyttää noin 200 euroa vähemmän. LähiTapiola Varainhoidon ekonomistin Hannu Nummiaron mukaan palkansaajien reaaliansiot ovat nousseet, mutta myös työttömien määrä on noussut kymmeneen prosenttiin. Työttömien tai lomautettujen budjetit ovat laskeneet jopa 17 prosenttia eli noin 140 euroa.

Suomalaisten lomabudjetti on pienentynyt

LähiTapiolan kyselyn mukaan suomalaisten lomabudjetit ovat pienentyneet noin 50 euroa viime vuodesta. LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti kommentoi kyselyn tuloksia.

LähiTapiolan kysely paljastaa, että yli viidennes suomalaisten nettovarallisuudesta on perittyä, osuuden ollessa suurin 65–74-vuotiailla. Jos he saisivat perinnön, puolet vastaajista säästäisi tai sijoittaisi sen, kun taas 40 % lyhentäisi lainojaan. Suurempi osuus käyttäisi perintöä velkojen lyhentämiseen verrattuna vuoteen 2021, mikä johtuu todennäköisesti nollakorkoajan päättymisestä. Ekonomisti Hannu Nummiaro neuvoo, ettei taloudellista turvallisuutta kannata rakentaa perinnön varaan, koska se voi vähentää säästämistä ja sijoittamista työuran aikana. Perintö- ja lahjaverotusta kevennetään ensi vuonna, jolloin veroraja nousee 30 000 euroon. Perintöjen uudelleenjaon odotetaan huipentuvan vuonna 2044.

Näin suomalaiset käyttäisivät perintönsä

LähiTapiola teki kyselyn siitä, miten suomalaiset käyttäisivät perintöjään, ja kommentoi tuloksia.

Artikkeli varoittaa käyttämästä halpoja tai väärennettyjä varaosia tee-se-itse-korjauksissa, erityisesti sähkö-, kaasu- ja vesilaitteissa. Nämä osat eivät välttämättä täytä turvallisuusstandardeja ja voivat aiheuttaa ylikuumenemista, sähköiskuja, tulipaloja tai vesivahinkoja. Vaikka jotkin tehtävät, kuten lamppujen vaihto tai suodattimien puhdistus, ovat turvallisia, monimutkaisemmat korjaukset tulisi jättää ammattilaisten tehtäväksi. Artikkelissa korostetaan riskejä, jotka liittyvät osien ostamiseen verkkokaupoista, kuten Temusta, koska ne voivat näyttää aidoilta, mutta niillä ei ole asianmukaisia sertifikaatteja. Virheelliset korjaukset voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja vaaroja, mikä korostaa ammattilaisten asiantuntemuksen tärkeyttä.

Varo vaaraa, temutus voi käydä kalliiksi itselle tai naapurille

LähiTapiolan Pop Vakuutus varoittaa halpojen varaosien käytön riskeistä, erityisesti sähkö-, kaasu- ja vesilaitteissa, korostaen mahdollisia vaaroja ja kustannuksia, jotka liittyvät virheellisiin korjauksiin.

Asuntojen arvon alamäki on painanut suomalaisten varallisuuden laskuun. LähiTapiolan tutkimuksen mukaan suomalaisten omien asuntojen arvot ovat laskeneet noin 11 900 euroa jokaista kotitaloutta kohden vuoden 2016 jälkeen. Toisaalta rahoitusvarallisuuden arvo on samaan aikaan kasvanut keskimäärin 13 400 euroa. Alueelliset erot varallisuuden kehityksessä ovat suuria, pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut keskimäärin 37 500 euroa, mutta itäsuomalaiset ovat köyhtyneet 23 800 euroa. Pääkaupunkiseutu on ainoa alue, jolla asuntojen arvo on noussut viimeisten kahdeksan ja puolen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan 45 prosenttia kotitalouksien varallisuudesta on kiinni omassa kodissa, ja kun tähän lisätään kakkoskodit ja sijoitusasunnot, nousee kiinteistövarallisuuden osuus yli 60 prosenttiin. Suomi on ainoa EU-maa, jossa asuntojen hinnat ovat viime aikoina laskeneet.

Hätkähdyttävä kuva: suomalaisten asuntovarallisuus on kasvanut vain yhdellä pienellä alueella

Lähitapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro on luonut varallisuusindeksin, joka seuraa suomalaisten varallisuuden muutoksia, ja yhtiö on antanut tietoa asuntojen arvon laskusta ja rahoitusvarallisuuden kasvusta.

Matkavakuutus ei välttämättä aina auta sairasta matkaajaa. Sekä äkilliset että pysyvät sairaudet saattavat vaatia huolellista harkintaa ennen matkustamista. Monilla suomalaisilla on kroonisia sairauksia, kuten korkea verenpaine, diabetes tai astma, jotka tulisi ottaa huomioon matkaa suunnitellessa. Matkavakuutus ei yleensä kata jo olemassa olevia sairauksia tai jatkuvia hoitoja. Se voi kuitenkin kattaa matkan peruuntumisen, jos aiemmin vakaa tila pahenee ennen matkaa. Se voi myös kattaa akuutin ensiapuluonteisen hoidon kroonisten sairauksien odottamattomissa pahenemisissa. Yleinen väärinkäsitys on, että valtio järjestää kuljetuksen kotiin sairauden tai onnettomuuden sattuessa ulkomailla. Ambulanssilento takaisin kotiin voi helposti maksaa kymmeniä tuhansia euroja.

Ole tarkkana matkavakuutusten kanssa, jos sinulla on sairauksia – joskus ei ehkä kannata lähteä ollenkaan

Lähitapiola on vakuutusyhtiö, joka neuvoo kroonisten sairauksien kanssa matkustavia ottamaan sairautensa huomioon matkaa suunnitellessaan.

Nuorten aikuisten tavassa kerryttää varallisuutta on tapahtunut selvä muutos. Sijoittaminen on noussut 25–34-vuotiaiden kotitalouksissa yleisemmäksi kuin asunnon omistaminen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen varallisuustilastoista, joita vakuutusyhtiö LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro on tutkinut. Vuonna 2009 yli puolet 25–34-vuotiaista omisti asunnon, kun taas noin kolmasosa sijoitti rahastoihin tai osakkeisiin. Uusimmassa varallisuustilastossa kaksi vuotta sitten enää noin kolmasosa tästä ikäryhmästä omisti asunnon, ja yli puolet sijoitti osakkeisiin tai sijoitusrahastoihin. Sijoittaminen on kolmekymppisten keskuudessa kolme kertaa suositumpaa kuin heidän vanhempiensa ollessa saman ikäisiä. Trendi johtuu osittain kaupungistumisesta, lisääntyneestä taloudellisesta epävarmuudesta ja sijoittamisen kasvavasta suosiosta alle 25-vuotiaiden keskuudessa, mihin vaikuttavat sijoituspodcastit ja kryptovaluutat. Nummiaro uskoo, että sijoittamisen trendi vahvistuu edelleen ja laajenee muihin ikäryhmiin, pitäen sitä myönteisenä varallisuuden kehityksen kannalta.

25–34-vuotiaiden käytöksessä tapahtui merkittävä muutos – ”Jonkinlainen buumi menossa”

LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro tutki Tilastokeskuksen varallisuustilastoja, jotka paljastivat muutoksen nuorten aikuisten tavoissa kerryttää varallisuutta.

Hannes-myrsky aiheutti laajoja sähkökatkoja Suomessa. Kuluttajilla voi olla oikeus saada korvausta sähköverkkoyhtiöltään yli 12 tuntia kestäneistä sähkökatkoista. Tämä korvaus on automaattinen. Lisäkorvauksia voi hakea vahingoista, kuten pilaantuneesta ruoasta, mutta tämä vaatii erillisen hakemuksen ja riippuu olosuhteista. Kotivakuutus voi myös kattaa joitain vahinkoja, kuten pilaantunutta ruokaa tai laitteiden vaurioita, mutta siinä on usein omavastuu.

Näin haet korvauksia Hannes-myrskyn aiheuttamista sähkökatkoista

LähiTapiola on vakuutusyhtiö, joka voi korvata aggregaatin vuokraus- tai ostokustannuksia sekä sähkökatkojen vuoksi pilaantuneita lääkkeitä.

Yrityssaneeraukseen hyväksytyllä Järvisydän Oy:llä on 47 miljoonan euron yrityskiinnitys, jonka haltija on maltalainen Multitude Bank. Yhtiön talousvaikeudet johtuvat suurista sijoituksista lähipiiriyhtiöihin sekä ulkoisista tekijöistä, kuten itärajan sulusta ja pandemiasta. Yhtiön velat ovat 15,6 miljoonaa euroa, ja yksi velkojista on Siemens Financial Services. Tytäryhtiö Lomakylä Järvisydän on haettu konkurssiin. Järvisydän pyysi oikeutta salaamaan tiedot, mutta oikeus katsoi, että yhtiön taloudellinen tilanne, velat ja velkojat ovat julkisia tietoja.

Saneerauspaperit julki: Näin velkainen on Järvisydän

Lähitapiola mainitaan yhtenä Järvisydämen velkojista yrityssaneeraushakemuksessa.

Bitcoinin kurssi on pudonnut alkuvuonna. Geopoliittiset riskit, kuten Iranin sota, ovat painaneet bitcoinin hintaa alas. Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaron mukaan bitcoin on edelleen arvaamaton sijoituskohde, joka soveltuu vain pieneksi osaksi sijoitussalkun hajauttamista. Bitcoin on osoittanut yhteyttä osakemarkkinoiden ja erityisesti teknologiaosakkeiden kanssa. Bitcoin on tällä hetkellä tyypillisessä laskusyklissä, mutta on vaikea sanoa, milloin seuraava noususykli alkaa.

Kannattaako Bitcoiniin sijoittaa?

Lähitapiolan pääekonomisti Hannu Nummiaro kommentoi Bitcoinia pitäen sitä riskisijoituksena, joka soveltuu vain pieneen osaan sijoitussalkun hajauttamista.

Monet suomalaiset kohtaavat taloudellisia vaikeuksia perintöveron vuoksi, erityisesti kun peritty omaisuus ei ole helposti muutettavissa rahaksi. Jotkut ovat joutuneet ottamaan lainaa tai myymään omaisuutta maksaakseen veron. Kyselytutkimus osoittaa, että joka kymmenes suomalainen on ottanut tai suunnittelee ottavansa lainaa perintöverojen kattamiseksi. Tarinoihin kuuluu metsänomistaja, jonka oli pakko hakata puita ennenaikaisesti, ja mies, joka otti lainan maksaakseen isänsä perinnöstä määrätyn perintöveron.

Perintövero pakottaa suomalaiset ei-toivottuihin taloudellisiin ratkaisuihin

LähiTapiolan teettämän tutkimuksen mukaan joka kymmenes suomalainen on ottanut tai ottamassa lainaa perintöverojen maksamiseen.

Hormuzinsalmen tilanne on edelleen epävakaa, mikä vaikuttaa maailmantalouteen, erityisesti öljyn hintoihin. LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro hahmottelee kolme skenaariota: suotuisa, jossa Iran ja Yhdysvallat pääsevät sopimukseen, epäsuotuisa, jossa öljyn hinta nousee ja tuotantohäiriöt lisääntyvät, sekä vakava, jossa öljyn hinta on korkea ja energia- ja ruokapula uhkaavat, mikä voi aiheuttaa sosiaalista levottomuutta erityisesti kehittyvissä talouksissa. Euroopan keskuspankki (EKP) ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) seuraavat myös tilannetta samankaltaisten skenaarioiden kautta. Suomen osalta vaikutukset voivat näkyä inflaationa, ostovoiman heikkenemisenä ja mahdollisina häiriöinä välttämättömien hyödykkeiden, kuten lannoitteiden, teollisuuskaasujen ja alumiinin, saatavuudessa. Merkittävin uhka on energiakriisi, joka johtaa stagflaatioon, jolle on ominaista nouseva inflaatio, hidas talouskasvu ja korkea työttömyys. Nummiaro korostaa kuitenkin, että tilanne on vielä epävarma, ja Iranin ja Yhdysvaltojen välinen ratkaisu voisi johtaa tilanteen normalisoitumiseen.

Hormuzinsalmen tilanne voi johtaa energiakriisiin ja ruoan hinnan nousuun

LähiTapiola Varainhoidon pääekonomisti Hannu Nummiaro kommentoi Hormuzinsalmen epävakaan tilanteen taloudellisia vaikutuksia.

72-vuotias helsinkiläinen mies on hakenut vakuutusyhtiö LähiTapiolaa konkurssiin ja vaatii lähes 3,5 miljoonaa euroa korvauksia vuoden 2011 työtapaturmasta. LähiTapiolan vastuullisuus- ja viestintäjohtaja Eeva Salmenpohja toteaa yhtiön olevan äärimmäisen vakavarainen ja että oikea tapa edetä olisi viedä korvausriita vakuutuslautakuntaan, ei konkurssihakemuksen kautta. Konkurssia hakeva Teijo väittää, että LähiTapiola on perusteettomasti viivytellyt tapaturmakorvausten maksamista 15 vuoden ajan ja että aiemmat päätökset ovat perustuneet puutteellisiin selvityksiin ja virheellisiin laintulkintoihin.

Helsinkiläinen mies hakee vakuutusyhtiötä konkurssiin – LähiTapiola: Yhtiö on äärimmäisen vakavarainen

LähiTapiola on vakuutusyhtiö, jonka 72-vuotias mies on hakenut konkurssiin tapaturmakorvauskiistan vuoksi, mutta yhtiö väittää olevansa taloudellisesti vakaa.

Osana kauppakeskus Redin kehittämistä sen päivittäistavarakauppatarjonta kasvaa hypermarkettikokoluokkaan. Arviolta vuonna 2027–2028 avautuva K-Citymarket on ensimmäinen Redin tulevaisuuden merkittävistä ankkurivuokralaisista. Uusi, kahteen kerrokseen avautuva K–Citymarket on erittäin merkittävä laajennus Redin tarjontaan. Ruokatarjonta säilyy nykyisen K-Supermarketin tiloissa ja käyttötavarat tulevat sijoittumaan kerrosta ylemmäs, Redin katutasoon. Mika Mustasilta kertoo, että hypermarketin avaaminen on osa suunnitelmallista ja asiakaslähtöistä kauppakeskuksen kehittämistä. Keskon Mika Sivulan mukaan uusi K-Citymarket Rediin tuo hypermarketin palvelut valtakunnan voimakkaimmin kasvavalle alueelle hyvien liikenneyhteyksien varrelle.

Redin kasvu jatkuu – K-Citymarket on toivottu täydennys Kalasataman alueen palveluihin

LähiTapiola on yksi Kauppakeskus Redin omistajista.

LähiTapiola lahjoittaa Vaasan yliopistolle 900 000 euroa vuosina 2026–2028. Kasvukipinä-lahjoitus kohdistuu monitieteiseen energiasiirtymän innovaatiotoimintaan ja tähtää opiskelijoiden osaamisen vahvistamiseen, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan edistämiseen sekä Suomen kilpailukyvyn tukemiseen. Kasvukipinä-aloite hyödyntää alueen korkeakoulujen yhteistä innovaatioekosysteemiä Vaasa Startup Factorya alustana opiskelijalähtöisille hankkeille ja TKI-toiminnalle. Lahjoituksella lisätään opiskelijoiden yrittäjyysvalmiuksia ja kansainvälistä integroitumista, tuetaan pk-yritysten innovaatiotoimintaa ja mahdollistetaan uusia kasvuyrityksiä.

LähiTapiola tukee länsirannikon kasvua ja innovaatiokulttuuria merkittävällä lahjoituksella Vaasan yliopistolle

LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Vaasan yliopistolle tukeakseen innovaatioita ja kasvua Suomen länsirannikolla.

Vapaaehtoisten vakuutusten suosio on laskenut Suomessa. Finanssiala ry:n (FA) uusi Vakuutustutkimus osoittaa, että suomalaisten vakuutusturva on viime vuosina heikentynyt, erityisesti koti-, henki-, vapaaehtoisen auto- ja vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen osalta. Webinaarissa 22.9.2025 keskustellaan näistä suuntauksista Sari Heinosen (LähiTapiola), Juha Beurling-Pomoellin (Kuluttajaliitto) ja Hannu Ijäksen (FA) kanssa, moderaattorina Jussi Karhunen (FA). FA:n Vakuutustutkimus on seurannut suomalaisten asenteita vakuutuksia kohtaan vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2025 tutkimuksen, jonka toteutti Norstat Finland Oy, vastasi tuhat suomalaista 30.4.–12.5. välisenä aikana.

Säästävätkö suomalaiset väärässä paikassa? Ilmoittaudu Vakuutustutkimuksen julkistuswebinaariin 22.9.2025

LähiTapiolan pääjohtaja Sari Heinonen osallistuu webinaariin keskustelemaan Vakuutustutkimuksen tuloksista.

Tuore kysely paljastaa, että nuorten näkemykset työelämästä jakautuvat voimakkaasti taustatekijöiden, kuten perhetilanteen, sukupuolen ja yhteenkuuluvuuden tunteiden perusteella. Kysely, joka on osa laajempaa NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2026 -tutkimusta, perustuu yli 6 400 nuoren vastauksiin. Keskeisiä havaintoja ovat muun muassa vanhempien työllisyystilanteen ja yhteenkuuluvuuden tunteen yhteys nuoren positiiviseen tai varautuneeseen asenteeseen tulevaa työmarkkinaa kohtaan. Vaikka 74 % vastaajista suhtautuu myönteisesti tulevaisuuteensa, mikä on kasvua vuodesta 2025, vain puolet odottaa innolla työelämää, vaikkakin kolme neljästä uskoo löytävänsä paikkansa. Alueellisia eroja ilmeni myös, sillä kaupunkinuoret ilmaisivat enemmän huolta työelämästä kuin maaseudulla asuvat. Kysely korosti myös, että vaikka useimmat nuoret uskovat, ettei sukupuolella pitäisi olla merkitystä uravalinnoissa, monet kokevat silti, että tietyt ammatit sopivat paremmin toiselle sukupuolelle. Yrittäjyys on edelleen houkutteleva vaihtoehto monille nuorille.

Tuore kysely: Nuorten näkemykset työelämästä jakautuvat – silti kolme neljästä uskoo löytävänsä paikkansa

LähiTapiola teki yhteistyötä NYT Nuorten yrittäjyys ja talous kanssa kyselyn tekemiseksi nuorten näkemyksistä työelämään, ja Matti Räsänen LähiTapiolasta kommentoi yritysten tarjoamien kesätöiden tärkeyttä nuorille.

Finanssiala ry (FA) järjestää webinaarin 12. toukokuuta keskustellakseen tekoälyn käytöstä finanssialalla. VALOR Partnersin FA:n toimeksiannosta toteuttama selvitys esitellään, jossa tarkastellaan, miten tekoälyä hyödynnetään finanssiyhtiöissä ja missä vaiheessa sen käyttöönotto on eri organisaatioissa. Webinaari tarjoaa ajantasaisen katsauksen tekoälyn kehitykseen finanssialalla ja sen vaikutukseen talouteen. Tapahtuma sisältää VALOR Partnersin esitykset tutkimuksensa tuloksista sekä paneelikeskustelun Nordean, OP Pohjolan ja LähiTapiolan johtajien kanssa. Tilaisuus päättyy puheenvuoroon FA:n jatkuvasta työstä tekoälyn parissa.

Talouden pyöreä pöytä: Hypeä vai hyötyjä? Tekoälyn todellinen rooli finanssialalla

LähiTapiolan johtaja Mikko Vastela osallistuu paneelikeskusteluun tekoälyn vaikutuksista finanssialalla.

Valoo palkittiin Barcelonan MWC-tapahtumassa Ooklan toimesta Suomen nopeimmasta netistä Speed Score™ -tuloksella 314,39. Yhtiö keräsi alkuvuonna 200 miljoonan euron lisärahoituksen, nostaen investointipääomansa lähes 550 miljoonaan euroon, ja rahoituskierrokseen osallistuivat muun muassa LähiTapiola, NIB ja SEB. Valoo osti myös Nivos Verkot Oy:n valokuituliiketoiminnan, mikä toi noin 4000 uutta asiakkuutta Mäntsälän alueelta. Yhtiö korostaa valokuituverkkojen luotettavuutta erityisesti perinteisten lankapuhelinverkkojen alasajon myötä ja varmistaa, että valokuidutetut kiinteistöt ovat tiedonsiirron kannalta turvallisia. Valoo jatkaa verkkonsa laajentamista vuonna 2026 tinkimättä laadusta ja pyrkii tarjoamaan Suomen parhaat yhteydet.

Valoon toimitusjohtajan vuosikatsaus 2025: Suomen nopein – todistetusti

LähiTapiola osallistui Valoon rahoituskierrokseen vastuullisena kotimaisena sijoittajana.

Pohjois-Karjalan Osuuskaupan PKO:n toimitusjohtaja Juha Kivelä on valittu Pellervon hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässään välittömästi. Hän seuraa tehtävässä Petri Pitkästä, joka erosi tehtävästään aiemmin tänä vuonna. Jussi Linnaranta valittiin hallituksen varapuheenjohtajaksi. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Pekka Antikainen. Muita jäseniä ovat Vesa Kaunisto, Tiina Linnainmaa, Annukka Nikola, Seppo Paavola, Perttu Puro, Anu Puusa ja Stefan Saaristo.

Juha Kivelä Pellervon puheenjohtajaksi

LähiTapiolan edustaja Pekka Antikainen valittiin Pellervon hallituksen uudeksi jäseneksi.

Kelan nimissä lähetetyt huijausviestit ovat lisääntyneet merkittävästi viime aikoina. Samanaikaisesti Saksasta tulevat huijauspuhelut ovat nousseet poikkeuksellisen aktiivisiksi. Kilpi-sovellus toimii ajantasaisena tietolähteenä huijausilmiöiden seuraamiseen. Huijausviestit hyödyntävät usein viranomaisviestinnän sävyä, mikä tekee niistä helposti uskottavia. Esimerkkejä ovat viestit käsitellyistä asioista, jotka vaativat kirjautumisen linkin kautta, joka johtaa tietojenkalastelusivulle. Huijauksia esiintyy myös Elisan, LähiTapiolan, Omakannan ja Suomi.fi-palvelun nimissä. Ulkomaiset huijauspuhelut ovat yleisiä, erityisesti Saksasta, mutta myös muista Euroopan maista. Kilpi-sovellus tunnistaa ja estää nämä huijaukset sekä ei-toivotut markkinointipuhelut. Sen on ladannut yli 150 000 suomalaista, ja se auttaa tunnistamaan ajankohtaisia huijaustrendejä.

Kela-huijaus hämää – varo tätä viestiä

LähiTapiola mainitaan yhtenä yrityksistä, joiden nimeä käytetään hyväksi huijausviesteissä, joissa vastaanottajia kehotetaan tarkistamaan kiireellisiä ilmoituksia tai päivittämään tietoja, mikä johtaa haitallisille sivustoille.

Oulun yliopisto avaa syksyllä 2026 oppimis- ja kohtaamistilan Ytimen Oulun ydinkeskustaan. Yhteensä 700 neliömetrin laajuinen tila palvelee yleisöluentojen ja keskustelujen näyttämönä sekä yliopiston opiskelijoiden itsenäisen opiskelun ja ryhmätyön paikkana. Tilan tavoitteena on tukea oppimista ja yhteisöllisyyttä sekä lisätä tieteen näkyvyyttä ja saavutettavuutta kaupunkilaisille. Tila toimii myös pilottina ja kokeilualustana yliopiston toiminnoille ydinkeskustassa.

Oulun yliopisto avaa oppimis- ja kohtaamistila Ytimen Oulun keskustaan

LähiTapiola on Oulun yliopiston uuden tilan vuokranantaja ja yliopiston pitkäaikainen yhteistyökumppani.

Finanssiala ry (FA) järjestää webinaarin 12. toukokuuta keskustellakseen tekoälyn käytöstä finanssialalla. VALOR Partnersin FA:n toimeksiannosta tekemä selvitys esitellään, tarjoten näkemyksiä tekoälyn käyttöönoton nykytilasta finanssiyhtiöissä. Webinaarissa kuullaan esityksiä ja paneelikeskustelu, jossa alan johtajat Nordeasta, OP Pohjolasta ja LähiTapiolasta keskustelevat tekoälyn vaikutuksista rahoitusalalla ja FA:n työn tulevaisuudesta tällä alueella.

Mikko Vastela, johtaja LähiTapiolasta, osallistuu paneelikeskusteluun tekoälyn vaikutuksista finanssialalla.

Kilpi-sovelluksen tietojen mukaan huijaukset eri viranomaisten ja luotettujen yritysten nimissä ovat lisääntyneet selvästi viime viikkoina. Myös ulkomailta tulevat huijaussoitot ja roskapostin määrä ovat kasvaneet. Huijarit esiintyvät viranomaisina ja tunnettuina yrityksinä, lähettäen huijausviestejä, jotka muistuttavat aitoa asiakasviestintää. Viesteissä kehotetaan usein tarkistamaan tai päivittämään tietoja linkin kautta, joka johtaa tietojenkalastelusivustolle. Kilpi-sovelluksen tietokanta osoittaa myös, että huijauspuhelut esimerkiksi Saksasta, Puolasta ja Filippiineiltä ovat lisääntyneet. Sovelluksen avulla käyttäjät voivat ilmoittaa saamistaan huijausviesteistä ja -puheluista, mikä auttaa muita välttämään samat ansat. Se myös estää huijauspuhelut, -tekstiviestit ja -sähköpostit ennen kuin ne tavoittavat käyttäjän.

Huijarit hyödyntävät vakuutusyhtiöiden ja pankkien nimiä nyt ennätysmäärin

LähiTapiolan nimeä käytetään tietojenkalasteluhuijauksissa, joissa käyttäjiä pyydetään päivittämään tietonsa linkin kautta.

Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia yrityksistä toteaa, että ilmastotoimet ovat parantaneet niiden kilpailukykyä. Ilmasto-ohjelmaan osallistuneet yritykset näkevät ilmastotoimien parantavan niiden kilpailukykyä, 34 prosentin ollessa täysin samaa mieltä ja 46 prosentin jokseenkin samaa mieltä. 90 prosenttia vastaajista kertoi tehneensä konkreettisia muutoksia toimintaansa ohjelman innoittamana, kuten siirtyminen puhtaampaan sähköön, sähköautojen käyttöönotto ja energiatehokkuuden parantaminen. Yritykset tarvitsevat tukea Scope 3 -päästöjen laskennassa sekä ilmastotyön seuraavissa vaiheissa ja päästövähennystiekartan ylläpidossa. Keskuskauppakamarin ilmasto-ohjelmiin ja ilmastoyhteisöön on osallistunut kahden vuoden aikana jo yli 650 yritystä.

Keskuskauppakamari: Yritysten mukaan ilmastotoimet parantavat niiden kilpailukykyä – ilmastotoimiin tarvitaan konkreettista apua edelleen

LähiTapiola mahdollisti Keskuskauppakamarin järjestämän Ilmasto-ohjelman.

Bluestep Bankin tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista arvioi joulun lisäävän menoja jopa 500 euroa lahjojen, ruokien ja matkojen vuoksi. Pääosin kulut katetaan tuloilla tai säästöillä, mutta joka kymmenes käyttää luottoa. Puolet käyttää enintään 50 euroa läheisen lahjaan. Bluestep Bankin maajohtaja Petri Matikainen on huolissaan suomalaisten ylikulutuksesta ja neuvoo budjetoimaan joulun luoton sijaan.

Tutkimus: Joka kymmenes suomalainen kustantaa joulunsa luotolla

LähiTapiola on vakuutusyhtiö, joka julkaisi samankaltaisen tutkimuksen joulubudjeteista, mikä oli linjassa Bluestep Bankin tutkimuksen kanssa.

Elisan toimitusjohtaja Topi Manner on valittu Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi. Mannerin kausi alkaa 1.1.2026. Varapuheenjohtajiksi valittiin Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme ja Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra. Manner on toiminut aiemmin Keskuskauppakamarin hallituksen jäsenenä sekä varapuheenjohtajana. Puheenjohtajakausi on kolmevuotinen. Väistyvä puheenjohtaja, OP Pohjolan pääjohtaja Timo Ritakallio toimi puheenjohtajana täydet kolme vuotta. Keskuskauppakamarin valtuuskunta valitsi kokouksessaan 12.12.2025 puheenjohtajiston lisäksi hallituksen muut jäsenet. Muut hallitukseen valitut jäsenet vuodelle 2026 ovat: Ari Akseli, Nina Arkilahti, Sari Heinonen, Vesa-Pekka Kangaskorpi, Katja Keitaanniemi, Hanna Korvenpää, Tomi Lantto, Juhani Lehti, Siamäk Naghian, Panu Routila, Susanna Takkunen ja Tommi Uitto.

Topi Manner Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi

Sari Heinonen LähiTapiolasta on valittu Keskuskauppakamarin hallituksen jäseneksi.

VALOR Partners on toteuttanut Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta selvityksen, jossa tarkastellaan, miten tekoälyä hyödynnetään finanssiyhtiöissä ja missä vaiheessa sen käyttöönotto on eri organisaatioissa. Selvityksen tulokset julkistetaan FA:n Talouden pyöreän pöydän webinaarissa 12.5. Webinaarissa tarjotaan ajantasainen katsaus tekoälyn kehitykseen finanssialalla ja keskustellaan sen vaikutuksista rahoitukseen, riskienhallintaan ja sijoituksiin. Ohjelma sisältää esityksiä ja paneelikeskustelun Nordean, OP Pohjolan ja LähiTapiolan johtajien kanssa.

EMMA – Espoon modernin taiteen museo täyttää ensi vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden ohjelma korostaa taiteen kykyä pysäyttää, yhdistää ja luoda merkityksellisiä kohtaamisia alati kiihtyvässä ja muuttuvassa maailmassa. Ohjelmistossa nähdään kansainvälisiä huippunimiä Nykyaikaa etsimässä -ryhmänäyttelyssä, Suomen taideakatemian säätiön palkintonäyttely Axel Straschnoylta sekä Howard Smithin ja Gerda Thesleffin elämäntuotantoa kunnioittavat yksityisnäyttelyt. Ohjelmiston käynnistää maaliskuussa avautuva Nykyaikaa etsimässä. Näyttely tuo yhteen merkittäviä kansainvälisiä ja kotimaisia taiteilijoita, kuten Marina Abramović, Haruka Kashima, Kimsooja, Tarik Kiswanson, Germaine Kruip, Ken Matsubara, Lydia Ourahmane, Helen Pashgian, Charlie Prodger, Jani-Matti Salo, Danh Võ, WAUHAUS x TTK (Nurture), Ian Wilson ja Maaria Wirkkala. Axel Straschnoy luo EMMAan uuden installaation. Howard Smithin näyttely avautuu syksyllä. Collection Kakkonen esittelee Gerda Thesleffin ensimmäisen museonäyttelyn.

EMMA – Espoon modernin taiteen museo juhlii 20-vuotista taivaltaan vuonna 2026

LähiTapiola tukee Nykyaikaa etsimässä -näyttelyä, mahdollistaen Helen Pashgianin teoksen toteuttamisen.

Lähes 200 osuustoimintayrityksen johtajaa ja asiantuntijaa on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan, että osuustoiminta sisällytetään kiinteäksi osaksi talous- ja yrittäjyysopetusta kaikilla koulutusasteilla peruskoulusta korkeakouluihin. Pellervon hallituksen puheenjohtaja Petri Pitkänen luovutti vetoomuksen Osuustoimintapäivän yhteydessä, joka järjestettiin eduskunnassa YK:n kansainvälisen osuustoiminnan juhlavuoden 2025 kunniaksi. Vetoomuksessa korostetaan, että osuustoiminta ei ole marginaalinen yritysmuoto, vaan merkittävä talouden toimija. Suomessa on noin 3 300 osuuskuntaa, jotka työllistävät lähes 100 000 henkilöä ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 40 miljardia euroa. Pellervon tuoreen kyselyn mukaan vain alle kolmasosa (29 %) suomalaisista kokee tuntevansa osuustoiminnan hyvin. Osuustoimintapäivän ja vetoomuksen luovutuksen tavoitteena on herättää poliittinen päätöksenteko ja laaja yleisökeskustelu osuustoiminnan roolista suomalaisessa yhteiskunnassa ja taloudessa.

Osuustoimintajohtajat vaativat: Osuuskunnat osaksi opetusta – talouskasvatus on vajavaista ilman niitä

LähiTapiola on yksi niistä yrityksistä, joiden johtajat ja asiantuntijat allekirjoittivat vetoomuksen osuustoimintaopetuksen sisällyttämiseksi opetussuunnitelmaan.

EMMA – Espoon Modernin taiteen museon 20-vuotisjuhlavuosi käynnistyy kansainvälisellä Nykyaikaa etsimässä -ryhmänäyttelyllä. Näyttelysarjan kolmas editio tutkii taiteen keinoja auttaa meitä asettumaan maailmaan, joka on jatkuvassa liikkeessä. Näyttelyn esittelevät kuraattorit Ingrid Orman, Laura Eweis ja Pernilla Wiik. Tiedotustilaisuudessa puhuu myös EMMAn johtaja Krist Gruijthuijsen. Paikalla ovat taiteilijat Germaine Kruip, Haruka Kashima, Jani-Matti Salo, Ken Matsubara, WAUHAUS ja Maaria Wirkkala. Näyttelyn taiteilijat: Marina Abramović, Haruka Kashima, Kimsooja, Tarik Kiswanson, Germaine Kruip, Ken Matsubara, Lydia Ourahmane, Helen Pashgian, Jani-Matti Salo, Danh Võ, WAUHAUS x TTK (Nurture), Ian Wilson ja Maaria Wirkkala.

Lehdistötiedote: KUTSU medialle: Nykyaikaa etsimässä: Juurettomuudesta -näyttelyn lehdistötilaisuus to 12.3. klo 10.00 EMMAssa

LähiTapiolaa kiitetään lahjoituksesta, joka mahdollisti Helen Pashgianin teoksen näyttelyssä.

Näyttely "Nykyaikaa etsimässä: Juurettomuudesta" muuntaa EMMA – Espoon modernin taiteen museon näyttelysalit pysähtymisen, läsnäolon ja keskittymisen paikoiksi, joissa nousevat esiin kuulumisen ja juurettomuuden teemat. Näyttely tutkii taiteen keinoja auttaa meitä asettumaan maailmaan, joka on jatkuvassa liikkeessä. Kokonaisuus tuo yhteen installaatioita, eri aisteja herättäviä sekä osallistavia teoksia 13 keskeiseltä nykytaiteilijalta. Näyttelyn ovat kuratoineet Ingrid Orman, Laura Eweis ja Pernilla Wiik. Näyttelyn taiteilijat ovat: Marina Abramović, Haruka Kashima, Kimsooja, Tarik Kiswanson, Germaine Kruip, Ken Matsubara, Lydia Ourahmane, Helen Pashgian, Jani-Matti Salo, Danh Võ, WAUHAUS x Todellisuuden tutkimuskeskus, Ian Wilson ja Maaria Wirkkala.

Kansainvälinen ryhmänäyttely Nykyaikaa etsimässä avaa EMMAn 20-vuotisjuhlavuoden

LähiTapiolan lahjoitus on mahdollistanut Helen Pashgianin teoksen toteuttamisen.

LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Tampereen yliopistolle osana Kasvukipinä-lahjoituskokonaisuuttaan. Lahjoituksen tavoitteena on tukea suomalaista osaamista ja tutkimusta sekä luoda edellytyksiä uudelle kasvulle. Tampereen yliopisto edistää lahjoituksella kestävää kasvua perustamalla arvoa luovaan riskienhallintaan keskittyvän professuurin. Yliopisto kehittää tutkimukseen perustuvia kasvun konsepteja, joiden avulla riskienhallinta voidaan kytkeä yritysten strategiseen suunnitteluun ja liiketoiminnan kehittämiseen, tavoitteena tuoda riskienhallinta tiiviimmin osaksi kasvun johtamista. Avainhenkilöt, kuten Keijo Hämäläinen, Marko Seppänen ja Sari Heinonen, korostavat riskienhallinnan merkitystä hyvien päätösten tekemisessä, kasvun mahdollistamisessa ja innovaatioiden edistämisessä. Lahjoitus pohjautuu LähiTapiolan aiempaan tukeen Tampereen yliopistolle ja pyrkii vastaamaan Suomen talouskasvun haasteisiin edistämällä ennakoivaa ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa.

LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Tampereen yliopistolle suomalaisten yritysten riskienhallinnan kehitykseen

LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Tampereen yliopistolle suomalaisten yritysten riskienhallinnan kehitykseen osana Kasvukipinä-lahjoitusohjelmaansa, tukien suomalaista osaamista ja tutkimusta.

Suomen suurimmat osuustoimintayritykset työllistävät tänä kesänä yli 24 000 kesätyöntekijää, mikä on pysynyt edellisvuosien korkealla tasolla. Suurin työllistäjä on S-ryhmä, joka palkkaa arviolta 18 000 kesätyöntekijää. Vaikka taloustilanne on heikentynyt ja vaikeuttanut nuorten kesätyönhakua, osuuskunnat ovat onnistuneet pitämään työllistämisroolinsa vahvana. Tiedot kerättiin yhdeksältä suurimmalta osuustoimintaryhmältä eri toimialoilta, tarjoten nuorille tärkeitä ensikosketuksia työelämään. Merkittäviä työllistäjiä ovat S-ryhmä, OP Pohjola, Atria, HKFoods, Metsä Group, Valio, Tradeka, LähiTapiola ja POP Pankki, ja erityisesti OP Pohjolan Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanja tukee nuorten työllistymistä.

Osuuskunnat tarjoavat yli 24 000 kesätyöpaikkaa

LähiTapiola palkkaa 200 kesätyöntekijää.

Osuuskuntien palautukset jäsenille ovat ennätyslukemissa, ylittäen 1,2 miljardia euroa. Tämä merkittävä palautus omistajajäsenille vahvistaa heidän arkeaan sekä kotimaista ostovoimaa ja paikallistaloutta. Suurimmat palauttajat ovat S-ryhmä ja OP Ryhmä. Viimeisten kolmen vuoden aikana osuuskuntien palautukset ovat kasvaneet yli 160 miljoonaa euroa. Lähes 90 prosenttia aikuisista suomalaisista on jäsenenä vähintään yhdessä osuuskunnassa tai keskinäisessä yhtiössä, mikä korostaa osuustoiminnan vahvuutta Suomessa.

Osuuskuntien palautukset jäsenille ennätyslukemissa – yli 1,2 miljardia

LähiTapiola palautti 124 miljoonaa euroa suoraan asiakkaille ja lisäksi 42 miljoonaa euroa S-ryhmän bonuksina vakuutuksista.

Nuorten kiinnostus hakea kesätöihin on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa pandemian jälkeisen kasvun jälkeen, selviää kevään NYT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselytutkimuksesta. Tammi-maaliskuussa 2026 toteutetun kyselyn mukaan yhteensä 70 prosenttia nuorista aikoi hakea kesätöitä, kun vuotta aiemmin osuus oli 74 prosenttia. Kysely osoittaa myös, että aiempi työkokemus on yhteydessä myönteisimpiin asenteisiin työtä kohtaan sekä vahvempaan uskoon omiin työelämävalmiuksiin. Alueelliset erot kesätyöintoon ovat edelleen selviä. Tulevaisuusraportin laajemmat tulokset nuoria kiinnostavista aloista sekä työelämään kohdistuvista odotuksista julkaistaan 22. toukokuuta.

Nuorten into hakeutua kesätöihin kääntyi laskuun – ensimmäinen notkahdus vuosiin

LähiTapiola on yksi NYT Nuorten tulevaisuusraportti -kyselyn yhteistyökumppaneista.

Finanssiala oli vuonna 2024 jälleen yksi Suomen suurimmista veronmaksajista. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa. OP Pohjola oli Suomen suurin yhteisöveron maksaja (386,5 miljoonaa euroa), ja Nordea oli toiseksi suurin (239,7 miljoonaa euroa). Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa. Tällä summalla voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi. Verotulojen ja muiden maksujen lisäksi luottolaitokset keräävät maksuja talletussuojarahaston kartuttamiseksi, jonka tehtävänä on turvata talletuspankkien tallettajien saamisia. Luottolaitokset ja pankit tilittivät Rahoitusvakausvirastolle (RVV) talletussuojamaksuja yhteensä 152 miljoonaa euroa.

Finanssiala on Suomen suurimpia veronmaksajia: Yhteisöverokärjessä 7 finanssiyhtiötä – toimialan 5,7 miljardin euron verokädenjäljellä voitaisiin rahoittaa lapsilisät lähes neljäksi vuodeksi

LähiTapiola oli yksi Suomen suurimmista yhteisöveron maksajista vuonna 2024, sijoittuen sijalle 7.

LähiTapiola kohdentaa 900 000 euron lahjoituksen Oulun yliopiston innovaatiotoimintaan tukeakseen tutkimuspohjaisten yritysten syntyä ja mahdollistaakseen haasteiden ratkaisemisen ja kaupallistamisen esteiden poistamisen. Oulun yliopisto haluaa tuoda tutkimustulokset ja yliopiston osaamisen entistä tehokkaammin yhteiskunnan käyttöön, sillä uusi tutkimukseen perustuva liiketoiminta lisää alueiden elinvoimaa ja talouskasvua. LähiTapiolan pääjohtaja Sari Heinonen näkee innovaatioiden merkityksen Suomelle ja haluaa olla mukana mahdollistamassa hankkeita, joissa yhdistyvät tutkimus, luovuus ja yrittäjyys. Oulun yliopistossa on syntynyt 2000-luvulla 78 tutkimuspohjaista yritystä, ja tavoitteena on kasvattaa uusien innovaatioiden ja yritysten määrää sekä niiden kasvupotentiaalia. LähiTapiola ja Oulun yliopisto ovat tehneet aiemminkin monipuolista yhteistyötä, kuten mahdollistaneet ennaltaehkäisevän lääketieteen professuurin Oulun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan sekä liiketoiminta-analytiikan professuurin Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun autoalan tulevaisuuden ratkaisujen ja vihreän siirtymän edistämiseen.

LähiTapiolalta lahjoitus Oulun yliopiston innovaatiotoimintaan – ”Lisää elinvoimaa ja talouskasvua pohjoiseen Suomeen”

LähiTapiola lahjoittaa 900 000 euroa Oulun yliopiston innovaatiotoimintaan ja tukee professuureja Oulun yliopistossa.

Fundu ja Finnvera aloittavat yhteistyön, joka tuo pk-yrityksille nopeampaa ja joustavampaa rahoitusta. Finnveran takaus Fundun kautta auttaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja kehittämään toimintaansa. Fundu tarjoaa rahoitusta jopa 2 miljoonaan euroon saakka ja pystyy tekemään rahoituspäätöksiä nopeammin kuin perinteiset pankit. Yhteistyö auttaa yrityksiä, joille perinteinen pankkirahoitus on riittämätöntä tai saavuttamattomissa.

Fundun ja Finnveran yhteistyö mahdollistaa kasvua yhä useammalle pk-yritykselle

LähiTapiola on Fundu Oy:n institutionaalinen sijoittaja.

Keskuskauppakamarin ja LähiTapiolan Ilmastoyhteisöön on valittu mukaan 15 yritystä Kanta- ja Päijät-Hämeestä. Ilmastoyhteisö on tarkoitettu pk-yrityksille, jotka ovat jo aloittaneet hiilijalanjäljen laskennan ja haluavat viedä ilmastotyönsä uudelle tasolle. Ilmastoyhteisö tarjoaa koulutusta, työkaluja ja verkostoja alueen pk-yritysten aseman vahvistamiseksi kotimaisissa ja kansainvälisissä toimitusketjuissa. Hämeen kauppakamarin ilmastokyselyn mukaan lähes 47 prosenttia vastanneista hämäläisyrityksistä on jo laskenut hiilijalanjälkensä. Ilmastoyhteisö koostuu 142 pk-yrityksestä ympäri Suomen, ja sen jäsenet edustavat laajasti eri toimialoja.

Hämeen kauppakamarin alueen yrityksiä mukana vauhdittamassa ilmastotyötä

LähiTapiola mahdollistaa Ilmastoyhteisön.

Helsingin kauppakeskus Redi on aloittanut vuoden 2025 erittäin vahvasti, rikkoen omia ennätyksiään. Kävijämäärät ovat kasvaneet lähes 10 % vuoden 2024 alkuun verrattuna, jatkaen vuoden 2024 ennätysvuotta, jolloin kävijöitä oli 11,6 miljoonaa. Kasvuun ovat vaikuttaneet uudet liikkeet, ravintolat ja vapaa-ajan palvelut sekä Kalasataman alueen kehitys. Kauppakeskusjohtaja Mika Mustasilta on tyytyväinen kehitykseen ja suunnittelee Redin kehittämistä edelleen lähialueiden asukkaiden keskukseksi.

Kauppakeskus Redin kasvu jatkuu – alkuvuosi oli ennätyksellinen

LähiTapiola on yksi Redin kauppakeskuksen omistajista.

Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maatalouden rahoitus on muutoksessa lisääntyneen pankkisääntelyn ja tulevien vastuullisuusvaatimusten vuoksi. Tutkimuksen mukaan maatalouden rahoituksen edellytyksiä pitäisi parantaa esimerkiksi luomalla yhtenäiset vastuullisuuskriteerit, parantamalla maatalousyrittäjien talousosaamista sekä hyödyntämällä kansallinen liikkumavara sääntelyn purkamisessa. Maatalouden rahoitus toimii Suomessa pääosin hyvin, mutta viime vuosina maatalousyrittäjillä on ollut isoja taloushaasteita. Tutkimuksessa todettiin, että lisääntynyt pankkisääntely on tehnyt rahoituksen hakuprosessista työläämmän, ja vastuullisuusvaatimusten odotetaan lisääntyvän. Tutkimus suosittelee, että maataloussektori, pankit ja hallinto laativat yhdessä vastuullisuuskriteerit, maatalousalan koulutuksessa painotetaan talousosaamista ja sääntelyn kansallista liikkumavaraa hyödynnetään. Tutkimuksen rahoittajina toimivat Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK.

Lisääntyvä sääntely haastaa maatalouden rahoitusta – vastuullisuus voi parantaa rahoituksen saatavuutta

LähiTapiola oli yhteistyökumppani maatalouden rahoitusta koskevassa tutkimushankkeessa.

Finanssiala ry (FA) järjestää webinaarin 10.2.2025 klo 14.00–15.00, jossa julkistetaan finanssialan oma luontositoumus ja mittarit, joilla kootaan yhteen finanssialan toimia luontokadon ehkäisemiseksi vuosina 2024–2028. Webinaarissa keskustellaan myös siitä, miten finanssialan toimijat turvaavat jo nyt luonnon monimuotoisuutta. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoita eri finanssilaitoksista, ja keskustellaan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä taloudelle ja elinkeinoelämälle.

Talouden pyöreä pöytä: Pääomat luontopääoman tukena – finanssiala julkaisee luontositoumuksensa 10.2.2025

LähiTapiola on suomalainen vakuutusyhtiö, joka tarjoaa vakuutus- ja rahoituspalveluja. LähiTapiolan vastuullisuusjohtaja on osa paneelikeskustelua finanssialan roolista luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen torjunnassa.

NYT Nuorten tulevaisuusraportin mukaan yhä useampi nuori suunnittelee hakevansa kesätöitä vuonna 2025. Lähes 5000 yläkoululaisen, lukiolaisen ja ammattiin opiskelevan vastauksista käy ilmi, että 74 % aikoo hakea kesätöitä.  Luku on noussut tasaisesti vuodesta 2021 (65 %). Kasvu on nähtävissä kaikilla kouluasteilla, erityisesti yläkoululaisilla ja ammattioppilaitoksissa. Tytöt (77 %) ja lukiolaiset (83 %) ovat innokkaimpia. Perhetausta ja usko omiin kykyihin vaikuttavat myös. Alueellisia eroja on, Länsi-Suomessa innokkuus on suurinta (85 %). Kesäyrittäjyys on myös vaihtoehto.

Nuorten into hakea kesätöihin kasvaa – 74 % aikoo hakea kesätöitä

LähiTapiola teki yhteistyötä Nuorten NYTin kanssa kyselytutkimuksessa nuorten tulevaisuudennäkymistä, mukaan lukien heidän kesätyösuunnitelmansa.

Superlinesin tutkimus paljastaa, että generatiiviset tekoälypalvelut, kuten ChatGPT ja Claude, suosittelevat vain kolmea Suomen 100 suurimmasta yrityksestä yli puolessa hauissa. Kolme neljästä yrityksestä saa näkyvyyttä vain 0–30 % tekoälykeskusteluissa. Tutkimus korostaa generatiivisen hakukoneoptimoinnin (GEO) merkitystä yrityksille, jotta niiden tuotemerkit ja tuotteet mainitaan tekoälyn suosituksissa. Microsoft, Posti ja Karl Fazer saivat eniten tekoälysuosituksia.

Tekoäly suosittelee heikosti Suomen sataa suurinta yritystä – näkyvyydessä suuria eroja

Lähitapiola oli yksi kolmesta parhaiten näkyvästä vakuutusyhtiöstä Superlinesin tutkimuksessa, saaden 13 % näkyvyyttä tekoälysuosituksissa.

Vuoden 2025 alusta voimaan tullut uusi rakentamislaki helpottaa esimerkiksi pihasaunaprojektin toteuttamista lupaprosessien osalta, mutta ei poista velvollisuutta noudattaa säädöksiä. Artikkeli korostaa säännösten ymmärtämisen, turvavälien varmistamisen muihin rakennuksiin ja rajoihin sekä kiukaiden ja savupiippujen turvallisuuden (CE-merkintä ja DoP:t) tärkeyttä.  Ammattilaisten apua, säännöllistä huoltoa ja vakuutuksia suositellaan.  Saunapalotilastoja esitetään, korostaen yleisiä syitä kuten riittämättömiä suojaetäisyyksiä ja hormivikoja. Lopuksi mainostetaan ilmaisia tulisijaturvallisuustilaisuuksia.

Turvallisuudesta tinkimättä saunan löylyihin

LähiTapiola mainitaan kahden RIL Roadshow -tapahtuman paikkana, jotka käsittelevät tulisijoihin liittyvää paloturvallisuutta.

Jaana Mäki

Henkilöstöpäällikkö · LähiTapiola

Yrityksen tiedot

Tietoa

Erotu Finderissa ja löydä uusia asiakkaita