The Finnish Environment Institute and the MAL network emphasize the importance of designing and maintaining urban environments to support the well-being of the aging population. A new age-friendliness map helps municipalities anticipate the needs of elderly residents. The involvement of elderly residents in the planning process is crucial, and their influence in advisory boards should be strengthened. The World Health Organization's network provides examples for developing age-friendly cities. Projects like IKKUNA and IKI-ympäristöt aim to improve age-friendliness in urban environments with funding from the Ministry of the Environment.

Suomen ympäristökeskus ja MAL-verkosto korostavat kaupunkiympäristöjen suunnittelun ja ylläpidon tärkeyttä ikääntyvän väestön hyvinvoinnin tukemiseksi. Uusi taajama-alueiden ikäystävällisyyskartasto auttaa kuntia ennakoimaan ikääntyneiden asukkaiden tarpeita. Ikääntyneiden asukkaiden osallistuminen suunnitteluprosessiin on olennaista, ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan vanhusneuvostoissa tulisi vahvistaa. Maailman terveysjärjestön verkosto tarjoaa esimerkkejä ikäystävällisten kaupunkien kehittämiseen. IKKUNA- ja IKI-ympäristöt -hankkeiden tavoitteena on parantaa ikäystävällisyyttä kaupunkiympäristöissä ympäristöministeriön rahoituksella.

Urban environments must be better designed for the elderly

Kaupunkiympäristöjä suunniteltava nykyistä paremmin ikääntyneille

The city of Lahti participated in projects related to planning and developing age-friendly environments.

Lahden kaupunki osallistui hankkeisiin, jotka liittyvät ikäystävällisten ympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen.

The Finnish Association for Children's Culture celebrated its 10th anniversary by awarding the Children's Culture Act of the Year 2024 prizes to the children's culture centers Louhimo in Seinäjoki and Efekti in Lahti. Louhimo was awarded for its Eskarifestarit event, which reaches approximately 900 preschool children annually, while Efekti was recognized for its extensive work in cultural education for children and young people in Lahti. Additionally, the Finnish Cultural Foundation received an honorary mention for its long-term funding of the Taidetestaajat cultural education program. During the event, Päivi Setälä, the first chairperson of the association, was appointed as an honorary member for her significant contribution to the establishment and development of the association.

Suomen lastenkulttuuriliitto juhli 10-vuotista taivaltaan jakamalla Vuoden lastenkulttuuriteko 2024 -palkinnot Seinäjoen lastenkulttuurikeskus Louhimolle ja Lahden lastenkulttuurikeskus Efektille. Louhimo palkittiin Eskarifestarit-tapahtumasta, joka tavoittaa vuosittain noin 900 esikoululaista, kun taas Efekti sai tunnustusta laajamittaisesta työstään lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen parissa Lahdessa. Lisäksi Suomen Kulttuurirahasto sai kunniamaininnan Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman pitkäjänteisestä rahoittamisesta. Tilaisuudessa liiton ensimmäinen puheenjohtaja Päivi Setälä valittiin kunniajäseneksi hänen merkittävästä panoksestaan liiton perustamisessa ja kehittämisessä.

The Finnish Association for Children's Culture awarded the Children's Culture Act of the Year prizes to Seinäjoki and Lahti

Suomen lastenkulttuuriliitto jakoi Vuoden lastenkulttuuriteko -palkinnot Seinäjoelle ja Lahteen

The city of Lahti's children's culture center Efekti received the Children's Culture Act of the Year award for its extensive work in children's and young people's cultural education.

Lahden kaupungin lastenkulttuurikeskus Efekti sai Vuoden lastenkulttuuriteko -palkinnon laajamittaisesta työstään lasten ja nuorten kulttuurikasvatuksen eteen.

25 individuals from the Häme Chamber of Commerce region successfully completed the Certified Board Member (HHJ) exam in March.  The Chamber congratulates the new board professionals who will enhance corporate governance.  The article lists the names and affiliations of those who passed the exam and provides information on upcoming HHJ courses and exams.

Maaliskuussa järjestetyssä Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -tutkinnossa Hämeen kauppakamarin alueella 25 henkilöä suoritti tutkinnon hyväksytysti. Kauppakamari onnittelee uusia hallitusammattilaisia, jotka vahvistavat eri organisaatioiden hallitustyöskentelyä. Artikkeli listaa tutkinnon suorittaneiden nimet ja työpaikat sekä kertoo tulevista HHJ-kursseista ja -tutkinnoista.

HHJ-qualified Professionals Strengthen Corporate Boards

HHJ-tutkinnon suorittaneet vahvistavat yritysten hallitustyöskentelyä

Elina Ojala, the environmental director of the City of Lahti, and Juha Valta, the head of international expertise at the City of Lahti, both passed the HHJ examination.

Lahden kaupungin ympäristöjohtaja Elina Ojala ja kansainvälisen osaamisen päällikkö Juha Valta suorittivat molemmat HHJ-tutkinnon hyväksytysti.

The financial situation of municipalities in Finland weakened in 2024, but less than feared. It appears that municipalities have succeeded in their adjustment measures. The information comes from the Finnish Association of Local and Regional Authorities' (Kuntaliitto) financial statement analysis for 2024. The analysis shows that municipalities' financial statements were stronger than anticipated based on the previous year's budget estimates. Operating costs increased more moderately than expected in 2024. Operating profit, or net operating expenses, increased by 1.8 percent, and in as many as 130 municipalities, it decreased compared to 2023. Despite a positive operating result, the cash flow of municipal finances remained in deficit: measured by the cash flow from operations and investments, municipal finances were in deficit by €470 million. Municipalities' investments remained at a high level, totaling €4.8 billion in 2024. The cash flow was negative because operating revenues were not sufficient to finance all investments. Municipalities increased their debt by €720 million. The debt stock returned to growth after a few years. According to Kuntaliitto's estimates, the weakening of the financial situation is explained by a decrease in tax revenues by €500 million, partly due to the removal of tax deductions related to the social and healthcare reform. The weak economic situation, a decrease in state subsidies by €250 million, and increased interest costs also affected municipalities' revenues and expenses. Municipalities' unemployment insurance contributions also decreased, and their expenses for financing unemployment benefits decreased further, even though long-term unemployment rose rapidly at the end of the year. Municipalities' combined result was €1,100 million in 2024. The result was positive in 203 municipalities and negative in 80 municipalities. The sale of energy company shares in Mikkeli, the corporatization of the water utility in Tampere, and the positive results of Helsinki and Espoo covered over 70 percent of the country's total result. Without these cities, the municipalities' result would be €300 million. Several large and medium-sized cities are among the municipalities with the weakest results. In terms of euro amounts, the weakest results were achieved in Vantaa, Hamina, and Lahti. However, in per capita terms, smaller municipalities are at the weakest end of the spectrum. Significant investment pressures and managing cost development will continue to challenge the outlook for municipal finances in the coming years. It will be difficult to eliminate the structural deficit. Municipal finances are becoming increasingly dependent on general economic, employment, and tax revenue developments. The importance of municipal group finances is also increasing, and we will receive information about them later in the spring.

Kuntatalouden tila heikkeni vuonna 2024, mutta vähemmän kuin pelättiin. Näyttääkin siltä, että kunnat ovat onnistuneet sopeutustoimissaan. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysista vuodelta 2024. Analyysin mukaan kuntien tilinpäätökset olivat vahvempia kuin mitä vuosi sitten talousarvioiden perusteella ennakoitiin. Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa. Toimintakate eli kunnan nettotoimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja peräti 130 kunnassa ne pienentyivät vuoteen 2023 verrattuna. Positiivisesta tuloksesta huolimatta kuntatalouden rahavirta jäi alijäämäiseksi: toiminnan ja investointien rahaviralla mitattuna kuntatalous oli -470 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kuntien investoinnit pysyivät korkealla tasolla ollen 4,8 miljardia euroa vuonna 2024. Rahavirta oli negatiivinen, koska käyttötulot eivät riittäneet kaikkien investointien rahoittamiseen. Kunnat velkaantuivat lisää 720 miljoonalla eurolla. Lainakanta kääntyi välivuosien jälkeen kasvuun. Kuntaliiton arvioiden mukaan talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisen takia. Kuntien tuloihin ja menoihin välittyivät myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen 250 miljoonalla eurolla sekä kasvaneet korkokustannukset. Kuntien työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen laski myös kuluja. Lisäksi kuntien menot työttömyysturvan rahoittamiseen pienenivät vielä, vaikka pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden lopussa jo kovaa vauhtia. Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tulos oli positiivinen 203 kunnassa ja negatiivinen 80 kunnassa. Energiayhtiöiden osuuksien myynti Mikkelissä, vesilaitoksen yhtiöittäminen Tampereella sekä Helsingin ja Espoon positiiviset tulokset kattoivat koko maan tuloksesta yli 70 prosenttia. Ilman näitä kaupunkeja kuntien tulos jäisi 300 miljoonaan euroon. Useita isoja ja keskisuuria kaupunkeja sijoittuu heikoimpaan tuloksen kuntajoukkoon. Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa. Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousee sen sijaan pienempiä kuntia. Mittavat investointipaineet sekä kustannuskehityksen hallinta haastavat tulevinakin vuosina kuntatalouden näkymiä. Rakenteellisesta alijäämästä on vaikea päästä eroon. Kuntien talous on entistä riippuvaisempi myös yleisestä talous-, työllisyys- ja verotulokehityksestä. Myös kuntakonsernien talouden merkitys korostuu ja niistä saamme tietoja vasta myöhemmin keväällä.

Municipal Finances Weakened in 2024, but Municipalities' Own Adjustment Measures Strengthened the Economy

Kuntatalouden tila heikkeni: Kuntien omat sopeutustoimet vahvistivat taloutta vuonna 2024

The city of Lahti had one of the weakest financial results among Finnish municipalities in 2024.

Lahden kaupunki sai yhden heikoimmista taloudellisista tuloksista Suomen kunnista vuonna 2024.

Asuntosäätiö, one of the largest housing property owners in Finland, has been named "Builder of the Year 2025" by the Association of Real Estate Owners and Developers (Rakli). The jury praised Asuntosäätiö's innovative, life-cycle-wise, and responsible approach to construction. Asuntosäätiö has created a new and productivity-enhancing operating model for property renovation projects and has focused particularly on the safety of its work sites and creating an atmosphere that values all parties involved in the projects.

Asuntosäätiö, yksi Suomen suurimmista asuinkiinteistöjen omistajista, on valittu Vuoden rakennuttajaksi 2025. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry on valinnut Asuntosäätiön Vuoden rakennuttajaksi 2025. Valinnan tehnyt tuomaristo kiitteli Asuntosäätiön kehittävää, elinkaariviisasta ja vastuullista otetta rakennuttamiseen. Asuntosäätiö on luonut uuden ja tuottavuutta edistävän toimintamallin kiinteistöjen peruskorjaushankkeisiin sekä panostanut erityisesti työmaidensa turvallisuuteen ja kaikkia hankkeiden osapuolia arvostavan ilmapiirin luomiseen.

Asuntosäätiö Named "Builder of the Year 2025"

Asuntosäätiö valittiin Vuoden rakennuttajaksi 2025

Lahden kaupunki was chosen as the "Builder of the Year" in a previous year.

Lahden kaupunki on aiemmin valittu Vuoden rakennuttajaksi.

Lahden kaupunki