Insinööriliitto's chairman Samu Salo urges decision-makers to urgently resolve the mental health crisis, as it threatens to collapse the careers of many young people before they even properly begin. Mental and behavioral disorders became the biggest reason for sickness allowance payments already in 2020, affecting over a hundred thousand Finns annually. The crisis particularly affects young people, students, and those at the beginning of their careers, with the majority of disability pensions for those under 45 being due to mental health issues. Insinööriliitto proposes a four-point program to improve well-being and working life, including a supportive work environment, development of public mental health services, closer cooperation between labor and mental health services, and a system that prioritizes rehabilitation over disability pensions.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo vaatii päättäjiä ratkaisemaan kiireellisesti mielenterveyden kriisin, koska se uhkaa luhistaa monen nuoren työuran jo ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt nousivat jo vuonna 2020 suurimmaksi sairauspäivärahan maksamisen perusteeksi, koskien vuosittain yli sataatuhatta suomalaista. Kriisi koskettaa pahiten nuoria, opiskelijoita ja työuransa alussa olevia, ja alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista. Insinööriliitto esittää nelikohtaista ohjelmaa hyvinvoinnin ja työelämän parantamiseksi, johon kuuluu mielenterveyttä tukeva työympäristö, julkisten mielenterveyspalveluiden kehittäminen, työvoima- ja mielenterveyspalveluiden tiiviimpi yhteistyö sekä järjestelmä, joka priorisoi kuntoutuksen työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.

Mental health problems push young people out of working life

Mielenterveyden ongelmat suistavat nuoria ulos työelämästä

Insinööriliitto is a trade union that is concerned about the mental health crisis affecting young people and its impact on their careers.

Insinööriliitto on ammattiliitto, joka on huolissaan nuorten mielenterveyskriisistä ja sen vaikutuksesta heidän uraansa.

Haaga-Helia organizes a panel discussion at SuomiAreena on June 27, 2025, focusing on the role of AI in workplace management. The discussion will present results from the 'AI as a Manager' study, exploring Finnish attitudes and experiences with algorithmic management. Panelists include Anna Lahtinen (Haaga-Helia), Sami Masala (AI Think), Tuomas Meriniemi (Tradenomien), Hanna Niemi-Hugaerts (Tieke), and Niklas Bergström (Kesko), moderated by Lassi Kurkijärvi (Sofigate). The discussion will cover the impact of AI on trust, fairness, and meaningfulness at work, and will be available to watch on MTV Katsomo.

Haaga-Helia järjestää paneelikeskustelun SuomiAreenassa 27. kesäkuuta 2025, jossa käsitellään tekoälyn roolia työelämän johtamisessa. Keskustelussa esitellään tuloksia valtakunnallisesta Kone johtajana -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin suomalaisten asenteita ja kokemuksia algoritmisen johtamisen parissa. Panelisteina ovat Anna Lahtinen (Haaga-Helia), Sami Masala (AI Think), Tuomas Meriniemi (Tradenomien), Hanna Niemi-Hugaerts (Tieke) ja Niklas Bergström (Kesko), ja keskustelua moderoi Lassi Kurkijärvi (Sofigate). Keskustelussa käsitellään tekoälyn vaikutusta luottamukseen, oikeudenmukaisuuteen ja työn mielekkyyteen, ja se on katsottavissa MTV Katsomosta.

Haaga-Helia at SuomiAreena: What happens when an increasing part of management is transferred to AI?

Haaga-Helia SuomiAreenassa: Mitä tapahtuu, kun yhä suurempi osa johtamisesta siirtyy tekoälylle?

Insinööriliitto is involved in the Kone johtajana research project.

Insinööriliitto on mukana Kone johtajana -tutkimushankkeessa.

The Finnish Engineering Union (IL) and Tekniikan Akateemiset (TEK) oppose the government's proposed tightening of permanent residency requirements.  They argue that stricter rules will harm Finland's competitiveness by deterring international skilled workers.  They specifically criticize the proposed six-year requirement and the exclusion of those with lower-level higher education degrees, advocating for policies that improve integration and attract skilled workers.

Insinööriliitto (IL) ja Tekniikan Akateemiset (TEK) vastustavat hallituksen ehdottamia kiristyksiä pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Heidän mukaansa tiukemmat säännöt heikentävät Suomen kilpailukykyä ja karkottavat kansainvälisiä osaajia. He kritisoivat erityisesti ehdotettua kuuden vuoden vaatimusta ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden sulkemista pysyvän oleskeluluvan ulkopuolelle ja vaativat politiikkaa, joka edistää kotoutumista ja houkuttelee osaajia Suomeen.

Easing Permanent Residency Requirements

Pysyvän oleskeluluvan saamista pitää helpottaa

Insinööriliitto IL ry, a Finnish professional organization for engineers, opposes the government's proposed tightening of permanent residence permit requirements, arguing it would harm Finland's competitiveness and attractiveness to international experts.

Insinööriliitto IL ry, akavalainen insinöörien ammattijärjestö, vastustaa hallituksen ehdottamia kiristyksiä pysyvän oleskeluluvan saamiseen, väittäen sen vahingoittavan Suomen kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisille asiantuntijoille.

A study by Pellervo Economic Research PTT shows that the importance of immigrants in the business sector has increased significantly in recent years. The proportion of immigrant entrepreneurs among entrepreneurs and the proportion of immigrant wage earners among wage earners have increased. Immigrants are particularly often employed in the food service and postal and courier industries. The study examined employed immigrants as wage earners and entrepreneurs in different industries. The data consists of Statistics Finland's individual and company-level register data from 2010 to 2022. According to the study, in 2022, 8.6 percent of all wage earners were immigrants and 10.5 percent of all entrepreneurs were immigrants. The proportion of immigrants among wage earners is particularly high in the sectors of international organizations and institutions, agriculture, forestry and fishing, accommodation and food service activities, and administrative and support service activities. The average wage income of immigrant wage earners is lower than other wage incomes, but in some sectors, particularly in the information and communication sector, wage incomes are at the level of the majority population. Immigrant entrepreneurs, on the other hand, are a significant group, particularly in the sectors of accommodation and food service activities, transportation and warehousing, and administrative and support service activities. "Although the entrepreneurial income of immigrant entrepreneurs is on average lower than others, there are sectoral differences in this," says economist Juho Alasalmi. The entrepreneurial income of immigrant entrepreneurs has been higher than other entrepreneurs, particularly in accommodation and food service activities, information and communication, but also in manufacturing, administrative and support service activities, and professional, scientific and technical activities. Entrepreneurship is more common among immigrants than among the majority population. In 2022, 11.9 percent of employed immigrants were entrepreneurs. Among the majority population, 9.9 percent of employed persons were entrepreneurs. Entrepreneurship is therefore more common among immigrants than among the majority population. The proportion of entrepreneurs has increased particularly among immigrants since 2018, while the proportion has remained stable among the majority population. Entrepreneurship has become more common, particularly among immigrants born in Africa, Estonia and Russia. Around 2018, the income structure of immigrant entrepreneurs also changed in such a way that there are more and more individuals among entrepreneurs who do not earn any entrepreneurial income, but receive wage income. The background to these observations is likely the strong increase in platform work and light entrepreneurship. "Entrepreneurs mainly receive entrepreneurial income, while a light entrepreneur mainly receives wage income through a billing service company. The changes in the income structure thus provide indications that the increase in entrepreneurship among immigrants is also due to the increase in light entrepreneurship," says Senior Economist Henna Busk. The companies of immigrant entrepreneurs create new jobs. The study also separately examined those companies of immigrant entrepreneurs that have employees in the years 2013-2021. The number of companies has been clearly increasing in the years under review, and in 2021 there were already about 14,000. About half of the companies of immigrant entrepreneurs are private entrepreneurship and the rest are limited companies. The majority of companies are young and very small, micro-enterprises with less than one full-time employee. The proportion of companies of immigrant entrepreneurs among all companies of entrepreneurs in the sector is highest in food service activities and postal and courier activities, which include, for example, food couriers. In 2021, the combined turnover of companies of immigrant entrepreneurs was about EUR 4.3 billion and value added about EUR 1.7 billion. The companies employed about 27,000 people in the same year. The annual turnover, value added and personnel sums and their proportions of the corresponding figures for all entrepreneurs' companies have clearly increased during the period 2013-2021. Overall, the importance of companies of immigrant entrepreneurs at the level of the entire national economy is still limited. The companies are small and they are concentrated in sectors that are typically not high-growth or high-productivity sectors. "However, the results suggest that companies of immigrant entrepreneurs could have a greater impact on the creation of new jobs than their size would suggest. Micro- and small enterprises of immigrant entrepreneurs have created more new jobs compared to other entrepreneurs' companies of similar size in the years 2014-2019," says Henna Busk.

Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimus osoittaa, että maahanmuuttajien merkitys elinkeinoelämässä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Maahanmuuttajayrittäjien osuus yrittäjistä ja maahanmuuttajapalkansaajien osuus palkansaajista on kasvanut. Erityisen usein maahanmuuttajat työskentelevät ravitsemustoiminnan sekä posti- ja kuriiritoiminnan toimialoilla. Tutkimuksessa tarkasteltiin työllisiä maahanmuuttajia palkansaajina ja yrittäjinä eri toimialoilla. Aineistona ovat Tilastokeskuksen yksilö- ja yritystason rekisteriaineistot vuosilta 2010–2022. Tutkimuksen mukaan vuonna 2022 kaikista palkansaajista 8,6 prosenttia oli maahanmuuttajia ja kaikista yrittäjistä 10,5 prosenttia oli maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien osuus palkansaajista on suuri erityisesti kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminnan, maa-, metsä- ja kalatalouden, majoitus- ja ravitsemustoiminnan sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla. Maahanmuuttajapalkansaajien palkkatulot ovat keskimäärin muiden palkkatuloja matalammat, mutta joillain toimialoilla, erityisesti informaation ja viestinnän alalla, palkkatulot ovat valtaväestön tasolla. Maahanmuuttajayrittäjät puolestaan ovat merkittävä ryhmä erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnan, kuljetuksen ja varastoinnin sekä hallinto- ja tukipalvelutoiminnan toimialoilla. "Vaikka maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat keskimäärin muita matalammat, on tässä toimialakohtaisia eroja", sanoo ekonomisti Juho Alasalmi. Maahanmuuttajayrittäjien yrittäjätulot ovat olleet muita yrittäjiä suuremmat erityisesti majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä informaatio- ja viestintäalalla, mutta myös teollisuudessa, hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa sekä ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa. Maahanmuuttajilla yrittäjyys yleisempää kuin valtaväestöllä Vuonna 2022 11,9 prosenttia työllisistä maahanmuuttajista oli yrittäjiä. Valtaväestön työllisistä yrittäjiä oli 9,9 prosenttia. Maahanmuuttajilla yrittäjyys on siis yleisempää kuin valtaväestöllä. Yrittäjien osuus on kasvanut maahanmuuttajilla erityisesti vuodesta 2018 lähtien, kun taas valtaväestössä osuus on pysynyt vakaana. Yrittäjyys on yleistynyt erityisesti Afrikassa, Virossa ja Venäjällä syntyneillä maahanmuuttajilla. Vuoden 2018 paikkeilla myös maahanmuuttajayrittäjien tulorakenne on muuttunut siten, että yrittäjien joukossa on yhä enemmän henkilöitä, jotka eivät tienaa lainkaan yrittäjätuloja, mutta saavat palkkatuloja. Havaintojen taustalla lienee alustatyön ja kevytyrittäjyyden voimakas yleistyminen. "Elinkeinonharjoittajat saavat pääasiassa yrittäjätuloa, kun taas kevytyrittäjä saa pääasiassa palkkatuloa laskutuspalveluyrityksen kautta. Tulorakenteen muutokset antavat siten viitteitä siitä, että maahanmuuttajien yrittäjyyden yleistymisen taustalla on myös kevytyrittäjyyden yleistyminen", kertoo vanhempi ekonomisti Henna Busk. Maahanmuuttajayrittäjien yritykset luovat uusia työpaikkoja Tutkimuksessa tarkasteltiin myös erikseen niitä maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä, joilla on työntekijöitä vuosina 2013–2021. Yritysten määrä on ollut tarkasteluvuosina selvässä kasvussa, ja vuonna 2021 niitä oli jo noin 14 000. Noin puolet maahanmuuttajayrittäjien yrityksistä on yksityistä elinkeinonharjoittamista ja loput osakeyhtiöitä. Suurin osa yrityksistä on nuoria ja hyvin pieniä, alle yhden kokoaikaisen työntekijän mikroyrityksiä. Maahanmuuttajayrittäjien yritysten osuus kaikista toimialan yrittäjien yrityksistä on suurin ravitsemustoiminnassa sekä posti- ja kuriiritoiminnassa, johon sisältyvät mm. ruokalähetit. Vuonna 2021 maahanmuuttajayrittäjien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 4,3 miljardia euroa ja arvonlisä noin 1,7 miljardia euroa. Yritykset ovat samana vuonna työllistäneet noin 27 000 henkilöä. Vuosittaiset liikevaihto-, arvonlisä- ja henkilöstösummat sekä niiden osuudet kaikkien yrittäjien yritysten vastaavista ovat selvästi kasvaneet vuosien 2013–2021 aikana. Kaikkiaan maahanmuuttajayrittäjien yritysten merkitys koko kansantalouden tasolla on vielä rajallinen. Yritykset ovat pieniä ja ne painottuvat toimialoille, jotka tyypillisesti eivät ole korkean kasvun tai tuottavuuden aloja. "Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että maahanmuuttajayrittäjien yrityksillä voisi olla kokoaan suurempi merkitys uusien työpaikkojen luomisessa. Maahanmuuttajayrittäjien mikro- ja pienyritykset ovat luoneet enemmän uusia työpaikkoja verrattuna muiden vastaavankokoisten yrittäjien yrityksiin vuosina 2014–2019", sanoo Henna Busk.

Immigrant Entrepreneurship Has Increased Significantly in Recent Years - Also a Growing Proportion of Salaried Employees Are Immigrants

Maahanmuuttajien yrittäjyys on kasvanut merkittävästi viime vuosina - myös palkansaajista yhä suurempi osa maahanmuuttajia

The study was funded by Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ekonomit ry, Tekniikan Akateemiset TEK, Työeläkevakuuttajat Tela ry and Insinööriliitto IL ry.

Tutkimuksen rahoittajat ovat Suomen Yrittäjät ry, Suomen Ekonomit ry, Tekniikan Akateemiset TEK, Työeläkevakuuttajat Tela ry ja Insinööriliitto IL ry.

Insinööriliitto IL ry, Pohjois-Suomi

Y-tunnus

Puhelinnumero

Sähköposti

Toimipaikan osoite

Nettisivut

Liikevaihto

Tilikauden tulos

Vertaa toimialaan

Päättäjät

Avainluvut

Yritys ja toimipaikat

Insinööriliitto Il Ry, Ingenjörsförbundet Il Rf

Ammattiliitot, ammattijärjestöt

Yritysrakenne

Päätoimipaikka

Sivutoimipaikat

Yritykseen liittyvät uutiset

Mielenterveyden ongelmat suistavat nuoria ulos työelämästä

Haaga-Helia SuomiAreenassa: Mitä tapahtuu, kun yhä suurempi osa johtamisesta siirtyy tekoälylle?

Pysyvän oleskeluluvan saamista pitää helpottaa

Maahanmuuttajien yrittäjyys on kasvanut merkittävästi viime vuosina - myös palkansaajista yhä suurempi osa maahanmuuttajia

Löysitkö etsimäsi tiedon?

Kiitos palautteestasi!

Finder Prolla tiedät enemmän